ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI 2012:
NUORET LAITTOIVAT ITÄ-SUOMEN KUNNAT PAREMMUUSJÄRJESTYKSEEN
Leppävirran nuoret arvioivat oman kotikuntansa Itä-Suomen parhaaksi asuinkunnaksi kilpailussa muita kuntia vastaan. Pienten kuntien sarjassa nuorten arvioissa seuraaviksi sijoittuivat Joroinen ja Lapinlahti. Keskikokoisten kuntien kärkisijat menivät Siilinjärvelle, Kontiolahdelle ja Iisalmelle. Suurten kuntien ykkönen oli Kuopio. Tulokset käyvät ilmi Itä-Suomen nuorille tehdystä Nuorisopuntari 2012 –kyselystä.
Leppävirta paras paikka Itä-Suomessa
Leppävirran nuoret arvioivat kuntansa parhaaksi Itä-Suomen asuinkunnaksi kilpailussa muita kuntia vastaan. Leppävirrassa nuoret arvostavat erityisesti elämänpiirin ja asuinympäristön laadullisia tekijöitä. Leppävirta tarjoaa nuorille tutun, hallittavan ja turvallisen kasvuympäristön, jota perheen, kavereiden ja sukulaisten sosiaalinen verkosto tukee. Asuinympäristön laatutekijöistä luonnonläheisyys ja samanaikaisesti hyvät liikenneyhteydet läheisiin kaupunkeihin ovat nuorten mieleen. Leppävirran tapaan näitä kaupunkien lähellä olevien maaseutumaisten kuntien etuja pystyvät tarjoamaan myös Joroinen ja Lapinlahti.
Siilinjärvi keskikokoisten kuntien ykkönen
Keskikokoisten kuntien vertailussa nuoret arvioivat parhaimmiksi maakuntakeskusten naapurikunnat Siilinjärven ja Kontiolahden. Kummankin paikkakunnan nuorten näkemyksissä korostuvat kaupunkimaisten palveluiden saatavuus yhdistyneenä pienten kuntien tapaan luonnonläheisyyteen. Paikkakuntia pidetään lisäksi turvallisina, yhteisöllisinä, sosiaalisesti vastuullisina ja nuorisomyönteisinä kuntina. Samat piirteet kuvaavat myös kolmanneksi sijoittunutta Ylä-Savon aluekeskusta Iisalmea. Iisalmen myönteinen kuva nuorten keskuudessa näyttää välittyvän myös naapurikuntiin, josta esimerkkinä on Lapinlahden menestyminen pienten kuntien vertailussa.
Kuopio paras maakuntakeskuksista
Maakuntakeskuksista parhaimman arvion saa Kuopio. Vaikka Kuopion vahvuuksiksi mielletään useimmiten opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet, näkevät nuoret asuinkunnallaan myös muita vahvuuksia. Paikkakunnan yleinen imago, kaupungin tarjoamat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet nostavat Kuopion selkeästi maakuntakeskusten kärkeen. Kuopiota voidaankin pitää paikkana, jossa viihdytään sosiaalisista syistä. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa erityisesti opiskelu- ja työuran näköalat nostavat Kuopion kilpailukykyä suhteessa Joensuuhun ja Mikkeliin.
Kokonaisuutena nuorten kotipaikkakuntaa koskevat arviot ilmentävät suurelta osin myös vastaajien ikää. Siinä missä pienten paikkakuntien nuoret ovat usein perus- tai toisella asteella opiskelevia ja lapsuudenkodissa asuvia, näkyy maakuntakeskusten nuorten mielipiteissä selkeästi paikkakunnan olosuhteiden lisäksi myös korkeakouluopiskelijoiden elämävaiheen ja arjen painotukset. Tällaisia tekijöitä ovat parisuhteen rakentumiseen, asumiseen, työmahdollisuuksiin ja kunnallisiin palveluihin liittyvät asiat tai odotukset. Vaikka Itä-Suomen nuorisopuntari paljastaa myös varsin isoja paikkakuntakohtaisia eroja, antavat itäsuomalaiset nuoret pääsääntöisesti hyvin korkeita arvosanoja asuinpaikkakunnalleen.
Kuntarankingin lisäksi Itä-Suomen nuorisopuntarissa 2012 on tuotettu tietoa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan 15-25-vuotiaiden nuorten koulutusta, työelämää ja yrittäjyyttä koskevista käsityksistä.
Katsaus laajempiin tutkimustuloksiin on nähtävissä Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenian sivustolta osoitteesta juvenia.mamk.fi. Julkaisu on nimeltään Työelämän nuoret sankarit. Itä-Suomen nuorisopuntari 2012 – Teemana työ ja yrittäjyys.
Itä-Suomen nuorisopuntaria koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja se toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kyselyssä selvitetään itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Vuosina 2011 ja 2012 kyselyssä selvitettiin alueelle kiinnittymistä, koulutukseen, työhön ja yrittäjyyteen suhtautumista sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista. Kyselyyn on vastannut vuosittain noin 2000 15-25 -vuotiasta nuorta. Itä-Suomen nuorisopuntarien tulokset 2011 ja 2012 julkaistaan kokonaisuudessaan tutkimusraporttina loppuvuoden 2012 aikana.
Lisätietoja:
Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos
tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen
puh: 050 312 4983
sposti: [email protected]
yliopettaja Pekka Penttinen
puh. 040 829 8471
sposti: [email protected]
Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä ja tuottaa koulutustehtävään liittyviä palveluja. Ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Opiskelijoita MAMKissa on 4500 ja henkilökuntaa 400. MAMK profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun vahvuutena on Venäjä-osaaminen. Ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1