Hoitopaikan valinnanmahdollisuuden lisääntyessä Sote-uudistuksen myötä sairastuneella on oltava riittävä tieto hoidon laadusta. Suomen munuaistautirekisteri seuraa hoidossa olevien munuaissairaiden määrää ja hoidon laadun kehitystä. Rekisterin rahoitus on nyt vaakalaudalla.
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä terveydenhuollon erillisrekisteri. Rekisterissä on tiedot 99 prosentista dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista. Rekisterin tietoa käytetään muun muassa tieteellisen tutkimuksen lähteenä, hoidon järjestämisen suunnitteluun sekä hoidon laadun kehittämiseen ja varmistamiseen.
Rekisterin toiminta on uhattuna, sillä rekisterin rahoittajana toimiva THL lopettaa rekisterin rahoituksen asteittain vuoteen 2019 mennessä säästötarpeista johtuen.
– Suomen munuaistautirekisterin rahoituksen lopettamispäätös Sote-uudistuksen kynnyksellä antaa ristiriitaisen signaalin näyttöön perustuvan hoidon sekä potilaan valinnanvapauden toteutumisen tärkeydestä. Nykyisellään Suomen munuaistautirekisterin vuosibudjetti on 80 000 euroa, joka vastaa lähes yhden henkilön dialyysihoidon vuosikustannuksia, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Suomessa on dialyysihoidossa yli 1800 henkilöä. Munuaisensiirtoja on tehty Suomessa jo noin 7000, siirron saaneista tällä hetkellä elossa on yli 2800. Munuaisensiirto on yksi kustannustehokkaimmista hoidoista. Onnistuneen leikkauksen jälkeen suurin osa palaa töihin tai opiskelemaan
Tavoitteena on hoidon laadun ja yhdenvertaisuuden varmistaminen
Suomen munuaistautirekisteri julkaisee vuosittain tiedot hoidon aloittavien ja hoidossa olevien määrästä ja kuolleisuudesta sekä munuaissairauden diagnoosista ja hoitomuodosta.
– Munuaistautirekisteri seuraa munuaispotilaiden hoidon laatuun liittyviä asioita kuten esimerkiksi odotusaikaa munuaisensiirtoon. Laatuseurannan tulokset julkaistaan avoimesti sairaanhoitopiireittäin ja sen tarkoituksena on vähentää alueellisia eroja hoidon laadussa, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, nefrologi Patrik Finne.
Vastuu hoitopaikan valitsemisesta on siirtymässä sairastuneille vajaan kolmen vuoden kuluttua, kun valinnanvapauslainsäädäntö astuu voimaan. Asiakkaan valinnanmahdollisuus voidaan turvata yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.
– Suomen munuaistautirekisterin tuottama tieto vastaa kaikilta osin Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Se antaa sairastuneelle mahdollisuuden tehdä tietoinen päätös hoitopaikan valinnasta, mikä on aidon valinnanvapauden toteutumisen kulmakivi, Högström muistuttaa.
Rekisterin ennusteet potilasmäärien kehityksestä tulevaisuudessa auttavat hoitoyksiköitä hoidon järjestelyn suunnittelussa päätettäessä esimerkiksi tulevien vuosien dialyysipaikkojen määrästä ja sijainnista.
– Iäkkäiden osuus dialyysipotilaista kasvaa tulevaisuudessa, mutta dialyysipotilaiden kokonaismäärässä sen sijaan ei ole nähtävissä suuria muutoksia. Tämä on tärkeä tietoa, kun suunnitellaan tulevien vuosien dialyysiresursseja, Finne jatkaa.
Lisätietoja
Patrik Finne
Vastaava lääkäri, Suomen munuaistautirekisteri
050 4270 800
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258, [email protected]
Munuaistautirekisteri julkaisee vuosittain raportin, jossa on tietoa muun muassa munuaissairauksien esiintyvyydestä ja hoidosta sekä potilaiden ennusteesta. Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin voi lukea sivulta www.munuainen.fi/munuaistautirekisteri.
www.muma.fi
Facebook: munuaisjamaksaliitto
Twitter: MunuainenMaksa
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1