Munuaisten toiminta heikkenee ikääntyessä. Jopa kolmasosalla yli 65-vuotiaista on munuaissairaus. Se on todettava ajoissa, sillä munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa ja joskus myös estää, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto. Verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito suojaa myös munuaisia. Maailman munuaispäivää vietetään torstaina 13. maaliskuuta.
Kymmenesosalla väestöstä on merkkejä kroonisesta munuaissairaudesta. Munuaisten toiminta alkaa heikentyä 40. ikävuoden jälkeen. Arvion mukaan 30–40 prosentilla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus.
– Lievä ja keskivaikea munuaisten vajaatoiminta on usein oireeton, eikä yleensä aiheuta ikääntyvillä ongelmia. Munuaissairaus on kuitenkin tärkeä havaita ajoissa, sillä se lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo HYKS:n nefrologian klinikan ylilääkäri dosentti Eero Honkanen.
Ennaltaehkäisy on munuaissairauksien parasta hoitoa. Munuaisia suojaavat verenpaineen, diabeteksen ja veren rasvahäiriöiden tehokas hoito, tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta ja munuaisille haitallisten lääkkeiden välttäminen. Suvussa esiintyvä munuaissairaus saattaa lisätä munuaissairauden kehittymisen riskiä. Jos munuaiset lakkaavat toimimasta kokonaan, ihminen menehtyy ilman dialyysihoitoa. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa voidaan hoitaa myös munuaisensiirrolla.
– Munuaisten toiminnan heikkenemisen taustalla olevat syyt on selvitettävä, sillä munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa, ja joskus jopa estää, lääke- ja ravitsemushoidolla. Verenpainetauti ja diabetes on todettava ajoissa ja hoidettava tehokkaasti, Honkanen jatkaa.
Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa ja heistä jopa 30 prosentille saattaa kehittyä muutoksia munuaisiin. Tyypin 2 diabetes johtaa entistä useammin dialyysihoitoa vaativaan munuaisten vajaatoimintaan. Kakkostyypin diabetes on erityisesti ikääntyvien sairaus.
Tilastokeskuksen mukaan maamme väestö kasvaa ja vanhenee lähivuosina. Munuais- ja maksaliiton ylläpitämän Suomen munuaistautirekisterin mukaan 38 prosenttia Suomen dialyysissa olevista ja munuaisensiirron saaneista on yli 65-vuotiaita. Ennusteen mukaan yhä useampi ikääntynyt tarvitsee tulevaisuudessa dialyysihoitoa.
– Yli 65-vuotiaiden osuus dialyysissa olevista ja munuaisensiirron saaneista oli 10 vuotta sitten 27 prosenttia ja vielä 20 vuotta sitten ainoastaan 14 prosenttia. Dialyysihoito kehittyi 1980–90-luvulla niin, että yhä vanhempia ja huonokuntoisempia voitiin ottaa hoitoon. Positiivista on, että yhä useammat elävät pidempään sekä dialyysihoidossa että munuaissiirteen kanssa, sanoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, dosentti Patrik Finne.
Suomen munuaistautirekisterin tuoreessa Vuosiraportissa 2012 löytyy tuoreimmat tiedot suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden hoidosta www.musili.fi/munuaistautirekisteri.
Munuais- ja maksaliiton munuaispäivän kampanjasivulla www.munuainen.fi/munuaispaiva voi yksinkertaisella testillä saada selville, onko riskissä sairastua munuaissairauteen. Tarvittaessa kannattaa pyytää omaa lääkäriä tutkimaan munuaisten kunto. Munuaisten toimintaa voidaan tutkia virtsa- ja verinäyttein.
Eero Honkanen, puh. 09 471 71 452
Dosentti, Nefrologian klinikka, HYKS
Patrik Finne, puh. 050 427 0800
Dosentti, vastaava lääkäri Suomen munuaistautirekisteri
Haastattelupyynnöt ja munuaispäivä:
Petri Inomaa, puh. 040 5240 679, [email protected]
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1