Tuoreesta suomalaistutkimuksesta käy ilmi, että kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ravitsemuksessa on usein merkittäviä puutteita. Muistisairaiden todettiin hyötyvän yksilöllisestä ravitsemusohjauksesta.
– Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin tutkittu vastaavalla tavalla iäkkäiden kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta. Ulkomaillakin aihetta on tutkittu vähän. Osasimme odottaa puutteita ravitsemuksessa, mutta meidät tutkijat yllätti, että saimme esiin myös ravitsemusohjauksen myönteisen vaikutuksen, kertoo Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja, ETT Merja Suominen.
Ravitsemusohjauksen ja intervention[1] tuloksena muistisairaiden yleinen jaksaminen, ravitsemustila ja elämänlaatu paranivat.
– Ravitsemushoidon vaikutusta tutkittavien elämänlaatuun mitattiin 15D-mittarilla. Interventioryhmään kuuluvien yleinen jaksaminen ja henkiset toiminnat paranivat. Lisäksi he kokivat sekä hengenahdistuksen että depressio-oireiden lievittyvän ravitsemusohjauksen ja siitä seuranneen paremman ravitsemustilan ansiosta, Suominen kertoo.
[1] Interventiolla tarkoitetaan toiminnan muutosta, joiden vaikutuksia seurataan tutkimuksen ajan.
Jopa puolet tutkituista naisista sai ravinnosta liian vähän energiaa
Puolet tutkituista naisista ja lähes neljännes miehistä sai tutkimuksen alkaessa liian vähän energiaa ravinnostaan. Kun ruokavalio oli yksipuolinen, proteiinin ja suojaravintoaineiden saanti jäi vähäiseksi.
– C-vitamiinin saanti jäi suosituksiin verrattuna alhaiseksi noin puolella tutkittavista. Myös Foolihapon saanti jäi suositeltua pienemmäksi jopa yhdeksällä tutkitulla kymmenestä. Kalsiumin saanti oli keskimäärin riittävää, koska useimmat käyttivät maitotuotteita, kertoo Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja Merja Suominen, jonka johdolla tutkimus tehtiin.
Heikoin tilanne oli niissä perheissä, joissa puolisohoitaja oli mies.
– Näissä perheissä näyttäisi olevan eniten tarvetta ja myös kiinnostusta ravitsemusneuvontaan, yksinkertaisiin ruoanlaitto-ohjeisiin sekä ruoanvalmistuskursseihin, Suominen sanoo.
Käytännön ohjeet ja täydennysravintovalmisteet toimivat hyvin
Ravitsemusohjauksessa tutkittaville annettiin käytännöllisiä ehdotuksia. Esimerkiksi C-vitamiinin saannin turvaamiseksi suositeltiin tuoreita marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä tuoremehun lisäämistä aamupalalle. Jos tutkittavan ravitsemustila oli heikentynyt eivätkä ehdotetut muutokset ruokavalioon onnistuneet, ehdotettiin täydennysravintovalmisteiden käyttöä.
– Täydennysravintovalmisteiden liittäminen osaksi ruokavaliota onnistui lähes poikkeuksetta hyvin. Niiden ja ruokavalioon lisätyn proteiinin avulla saatiin tutkittavien voimat palautumaan odotettua nopeammin. Täydennysravintovalmisteista saatiin hyviä kokemuksia myös ylipainoisten tutkittavien ravitsemustilan parantamisessa, kun heillä oli puutetta proteiinista ja suojaravintoaineista, Suominen kertoo.
RAY:n rahoittama tutkimus liittyy Suomen muistiasiantuntijat ry:n Ravitsemus muistisairaan kodissa -hankkeeseen, jonka projektipäällikkö Merja Suominen on. Satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla toteutettuun tutkimukseen osallistui 99 yli 65-vuotiasta pariskuntaa Vantaalta, Espoosta ja Helsingistä. Heidän ravinnonsaantinsa arvioitiin ruokapäiväkirjojen avulla. Tutkimusryhmälle laadittiin henkilökohtainen ravitsemushoidon suunnitelma, ja he saivat ravitsemusohjausta kotonaan. Vertailuryhmään kuuluville lähetettiin ravitsemusopas postitse. Ravitsemus muistisairaan kodissa -hankkeen tavoitteena on luoda kotona asuvien muistisairaiden ravitsemushoidon malli, jota voidaan käyttää valtakunnallisesti.
Loppuraportin pdf-versio on ladattavissa www.ravitsemuskotona.fi sivustolta 29.1.2013 alkaen.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Projektijohtaja, ETT Merja Suominen
Suomen Muistiasiantuntijat ry
p. 050 584 1995, [email protected]
Lisätietoja täydennysravintovalmisteista:
Nutricia Medical Oy
toimitusjohtaja Päivi Pakarinen
p. 0400 704 252, [email protected]
www.vajaaravitsemus.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1