Viimeaikaiset poliittisen ilmapiirin muutokset niin Suomessa kuin muuallakin ovat osoittaneet, että moniarvoinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys. Arvojen koveneminen globaalissa pohjoisessa ja kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittaminen globaalissa etelässä ovat kaventaneet kansalaisyhteiskunnan tilaa etenkin ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyössä.
Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisyhteiskuntayksikön tilaama kansalaisyhteiskuntaselvitys julkistettiin Helsingissä Säätytalolla keskiviikkona 1.3.2017. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korosti tilaisuuden avauksessa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vapautta.
– On arvokasta, että Suomessa yhdistysten perustaminen on helppoa. Ihmiset voivat yhdistysten kautta tehdä erilaisia asioita, hän sanoi.
Ministeri muistutti, että kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon Suomen yleiset kehityspoliittiset painopistealueet sekä määritellä, miten nämä suomalaiset yhdistykset ja järjestöt parhaiten voivat vahvistaa globaalin etelän kansalaisyhteiskuntia.
Selvitys painotti, että kansalaisyhteiskunnan moniarvoisuutta sanan- ja ilmaisunvapautta on syytä puolustaa yhä voimakkaammin myös kehitysyhteistyön keinoin. Epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden monimutkaisiin ongelmiin on vaikea löytää yksinkertaisia ratkaisuja. Selvityksen tulokset painottavatkin kulloisenkin toimintaympäristön ja etenkin siellä vaikuttavien valtasuhteiden tuntemista.
– Tutkimustulokset ovat painottaneet sitä, että köyhyys on poliittista. Yhteistyö on myös laajasti ymmärrettynä poliittista, akatemiatutkija Tiina Kontinen totesi vastauksena kysymykseen, onko kaikkien järjestöjen nyt tästä lähtien syytä tehdä vain poliittista kehitysyhteistyötä.
– Työ ei siis välttämättä ole vain poliittista vaikuttamista. Kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittavissa ympäristöissä strateginen palveluntuotanto voi olla ainoa keino tukea kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisuutta, Kontinen jatkoi.
Kansalaisyhteiskuntaselvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivityksen tueksi. Selvityksen teki akatemiatutkija Tiina Kontisen johtama tutkijaryhmä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Ryhmään kuuluivat projektitutkija, VTT Eija Ranta, projektitutkija, PhD Ajali Nguyahambi ja avustava projektitutkija, VTM Camilla Lohenoja.
Selvitysraportti julkaistaan ulkoasiainministeriön verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Tiina Kontinen, +358404856718, [email protected]
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1