Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehitti uuden mallin vauvaperheiden tukemiseksi. Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen perheryhmät antoivat vanhemmille itseluottamusta ja kykyä ymmärtää vauvansa tarpeita. Työntekijät saivat uudesta työotteesta apua perheiden kohtaamiseen. Vuonna 2010 alkaneeseen hankkeeseen on osallistunut 80 kuntaa, joissa on koulutettu 430 perheryhmien ohjaajaa. Ryhmissä on ollut mukana 1400 perhettä. Kokemukset ovat rohkaisevia ja perheryhmämallin toivotaan leviävän käyttöön kaikissa kunnissa.
Monet vauvaperheiden vanhemmat kertovat muun muassa MLL:n Vanhempainpuhelimessa kokevansa riittämättömyyttä, neuvottomuutta ja väsymistä vauvan kanssa. Vanhempien negatiiviset tunteet vaikuttavat heidän kykyynsä hoivata ja kasvattaa lasta. Varhain tarjotun tuen tiedetään ehkäisevän ongelmien kasautumista ja vaikeutumista, mutta vaikeat asiat jäävät helposti neuvolassa kertomatta.
MLL:n vuonna 2010 alkanut Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on kehittänyt kunnille perheryhmämallin vauvaperheiden tueksi. Malli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents first -menetelmään, joka pohjautuu mentalisaatio- ja kiintymyssuhdeteorioihin.
- Varhainen stressi vaurioittaa lapsen psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joten vauvavaiheen hoiva ja vuorovaikutus ovat terveen kehityksen kannalta aivan keskeisiä. On tärkeää, että lapsen ja vanhemman välille syntyy turvallinen vuorovaikutussuhde. Vahvistamalla sekä vanhempien kykyä ymmärtää lapsen reaktioita että heidän taitoaan tunnistaa omat tunteensa voimme tukea varhaista vuorovaikutusta. Samalla myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana vahvistuvat. Tämä on hyvin vaikuttavaa ennaltaehkäisevää tukea, kuvaa MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland.
Uusi työote innosti työntekijöitä ja rohkaisi vanhempia
Lähes 500 vanhemman antama palaute perheryhmistä on ollut erittäin positiivista. 84 % äideistä ja 87 % isistä kertoi ryhmään osallistumisen jälkeen ymmärtävänsä paremmin vauvan tarpeita ja tunteita. 80 % vanhemmista kertoi itseluottamuksensa vanhempana lisääntyneen. 48 % äideistä ja 61 % isistä koki, että ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta. Ryhmä tuki myös vanhempien parisuhdetta, vahvisti perheyhteyttä ja lisäsi etenkin äitien hyvinvointia. Vanhemmat kokivat toisilta lapsiperheiltä saadun vertaistuen tärkeänä ja noin puolet ryhmiin osallistuneista kertoi jatkavansa tapaamisia ryhmän päättymisen jälkeen.
Ryhmiä ohjanneet työntekijät kertoivat palautekyselyissä, että uusi työote auttoi heitä ymmärtämään vanhemman ja lapsen kokemusmaailmaa ja pohtimaan aiempaa enemmän erityisesti lapsen kokemusta erilaisissa tilanteissa. Koulutus ohjasi tarkastelemaan myös omia tunteita asiakkaan kohtaamisessa ja tunnistamaan tekijöitä, jotka voivat estää tai edistää turvallisen ja luottamuksellisen asiakassuhteen syntymistä. Työntekijät kertoivat uudenlaisen työskentelyn olevan aiempaa enemmän aikaa vievää, mutta samalla palkitsevaa ja innostavaa. Työ tuntui entistä merkityksellisemmältä.
1400 perhettä mukana
Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on toteutunut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina 2010 – 2014. Sen tavoitteena on ollut kehittää malli ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien tukemiseen suomalaiseen perhe- ja neuvolajärjestelmään sopivalla tavalla. Hanke on tehnyt yhteistyötä Folkhälsanin sekä Ensi ja -turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Hankkeen perheryhmiä on järjestetty 80 kunnassa eri puolilla maata. 350 ryhmään on osallistunut yhteensä 1400 perhettä. Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu 430 perhetyön ammattilaista kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja terapeutteja.
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmässä ohjaajat auttavat vanhempaa eläytymään lapsensa kokemusmaailmaan. Vanhemmat oppivat paremmin tunnistamaan myös omia reaktioitaan sekä sitä, millainen vaikutus omalla toiminnalla on vauvaan tai puolisoon. Malli korostaa isän roolia tasavertaisena vanhempana.
Ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran kun vauva on 3 - 4 kuukauden ikäinen ja tapaavat säännöllisesti yhteensä 12 kertaa. Mukana olleet perheet ovat olleet hyvin sitoutuneita: ohjelman keskeyttäneitä perheitä on ollut vähän.
Malli käyttöön koko maassa?
Hankkeen tulokset ovat rohkaisevia ja tavoitteena on saada toimintamalli laajasti käyttöön neuvoloissa ja muualla lapsiperhetyössä.
- Perheryhmämalli on tarjonnut juuri sellaista tukea vanhemmuuteen, jollaiselle kunnissa on ollut tarvetta. Mallin leviämisen haasteena ovat kuitenkin kuntien säästöpaineet ja resurssipula, joiden vuoksi perheryhmien jatko on vaarassa. Kunnissa pitäisi ymmärtää, että perheryhmät ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja tuottavat siksi kunnille enemmän säästöjä kuin kuluja, muistuttaa hankkeen päällikkö Anne Viinikka.
Lisätietoja:
Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen päällikkö Anne Viinikka, p. 040 831 9104
pääsihteeri Mirjam Kalland, p. 050 598 8133
viestintäjohtaja Liisa Partio, p. 040 580 8984
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiin osallistuneet vanhemmat:
Pirjo Niemi-Järvelin (pääkaupunkiseutu): [email protected]
Jonna Kölhi (pääkaupunkiseutu): [email protected]
Suvi Nurmiviita (pääkaupunkiseutu): [email protected]
Leena Marttila (Pirkkala) p. 040 4120529, [email protected]
Satu Liski (Pirkkala) p: 050 4867844
Aukusti Pieviläinen (Iisalmi) p. 050 493 9231 [email protected]
Silja Pieviläinen, (Iisalmi) p. 044 512 9873 [email protected]
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.
MLL:n visio 2024: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.
Tutustu MLL:n toimintaan www.mll.fi
MLL Twitterissä @MLL_fi
MLL Facebookissa www.facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliitto
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1