Suomi ikääntyy. Väestön ikäjakauman painopisteen kallistuessa jatkuvasti suuremmille lukemille, kustannukset erityisesti vanhustenhuollossa kasvavat vuosi vuodelta. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositukset linjaavat, että vain kolmea prosenttia kuntien yli 75-vuotiaista hoidettaisiin laitoksissa. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii useimmilta kunnilta rutkasti uudistumista.
Järvenpää on yksi onnistujista
Tavoite laitoshuollon vähentämisestä on kunnianhimoinen ja monissa suomalaiskunnissa matka sinne on edelleen pitkä. Onnistujiakin löytyy; Järvenpää lähti toteuttamaan omaa palvelurakennemuutostaan vuonna 2008 ja on sen avulla onnistunut jopa alittamaan asetetut laatusuositukset.
– Lähtötilanteessa vuonna 2008 palvelurakenteemme oli kohtuuttoman raskas. Asiakkaita ja potilaita oli väärässä hoitomuodossa ja kulumme olivat jopa 8 miljoonaa suuremmat verrokkikuntiin nähden. Palvelurakenneuudistuksen myötä olemme hallitusti siirtäneet hoidon painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Nyt laitoksissa hoidetaan vain 0,8% Järvenpään kaupungin yli 75-vuotiaista. Tulokset ovat kustannusten ja monien muiden mittareiden valossa olleet positiivisia, kertoo Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto- ja kehittämisasiantuntija Kristiina Laine.
Paine kehittämiselle kasvaa tulevaisuudessa entisestään
Järvenpään onnistuneen uudistuksen taustalta löytyy monia tekijöitä. Mittarit, mitattavuus ja resurssien järkevä siirtäminen ovat niistä keskeisimpiä yhdessä toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Tulevaisuudessa odottaa kuitenkin jo uusia haasteita.
– Asiakkaiden määrä nousee joka vuosi ja tulevaisuudessa tulemme myös tilanteeseen, jossa työssä käyvää väestöä ei ole käytettävissä entiseen tapaan. Henkilökunnan saamisesta tullaan käymään kovaa kilpailua. Lisää aikaa asiakastyöhön voidaan tavoitella muun muassa toiminnanohjauksen avulla. Tarvitsemme avuksemme teknologiaa, joka ennen kaikkea helpottaa arkista hoitotyötä ja säästää sitä kautta resursseja, toteaa Laine.
Kuka vanhukset hoitaa tulevaisuudessa?
Tulevaisuuden resurssipulaan haetaan yhä enenevissä määrin apua muun muassa esineiden internetiin liittyvistä ratkaisuista. Erilaisia kotihoidon resurssien optimointiin tähtääviä ratkaisuja kehitellään kiihtyvällä tahdilla.
Anturitekniikkaan perustuvaa kotihoidon Sointu-ratkaisua yhdessä työryhmänsä kanssa kehittävä Jukka Lano BLC-konsernista tuntee hoitotyön tulevaisuuden haasteet.
– Teknologialla ei voida ratkaista vanhusten määrän jatkuvaa kasvua eikä työikäisen väestön määrän vähenemistä. Sen sijaan teknologialla voidaan edistää esimerkiksi hoidon ennakoitavuutta ja näin ollen panostaa terveyttä ylläpitävään ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Kohdistamalla oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan oikeille ihmisille hoidon laatu ja turvallisuus paranevat. Tämäntyyppiset ratkaisut tulevat tulevaisuudessa paikkaamaan pahenevaa resurssipulaa, Lano valottaa teknologiaa.
Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto- ja kehittämisasiantuntija Kristiina Laineella on teknologian kehittäjille toive, että tulevaisuuden järjestelmissä data kerättäisiin keskitetysti.
– Suurin runsauden pula on nykyisiin järjestelmiin integroitavista ratkaisuista, Laine päättää.
Lisätietoja aiheesta:
BLC Jarmo Tujula: [email protected] 050 5687912
BLC Jukka Lano: [email protected] 044 777 5771
Kristiina laine, Järvenpään kaupunki.jpg
Koko: 0,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 833x1329Kristiina laine, Järvenpään kaupunki.jpg
Koko: 0,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 833x1329BLC on maanlaajuisesti toimiva viestintä-, turva- ja tietotekniikan palvelukonserni. Konserniin kuuluvat nykyaikaisia ICT-palveluita, -tuotteita ja verkkopalveluita tarjoava Blue Lake Communications Oy, mobiilietähallinta- ja elinkaaripalveluita tuottava BLC Wireless Oy, sähköisiin turva- ja lukitusratkaisuihin sekä -palveluihin erikoistunut BLC Turva Oy ja nykyaikaisia IT-palveluita työasemille, virtuaalityöasemille ja palvelimille tuottava BLC Protie Oy.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1