Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Maaseutuympäristössä toimiva perhekoti on apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maaseutuympäristössä toimiva perhekoti on apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle

Tiedote.
Julkaistu: 03.06.2013 klo 14:00
Julkaisija: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maaseudulla on luontaisesti hyvät edellytykset järjestää vanhusten perhehoitoa. Perhehoitoa vanhusten asumismuotona tulee kuitenkin vielä tehdä tunnetuksi ja uusia perhehoitajia kaivataan alalle. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hankkeessa Perhehoito – apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle selvitettiin perhehoitajien ja vanhusten kokemuksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa ja sitä rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan hoivan ja huolenpidon järjestämistä ympärivuorokautisesti perhehoitajan kodissa. Hoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, toimien esimerkiksi omaishoidon lomituksena. Ikäihmiselle perhehoito on hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun hän ei vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta ja yksinäiseltä.

Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Kunnan vastuulla on tehdä perhehoidon toimintaohje, jossa kuvataan miten perhehoito kunnassa toteutetaan. Kunta myös hyväksyy sekä perhehoitajan että kodin tilojen soveltuvuuden perhehoito-tehtävään. Maaseudulla tilavat rakennukset ja luonnonläheinen ympäristö luovat hyvät puitteet perhehoidolle sekä tuovat lisäarvoa vanhusten hoitoon ja asumiseen. Muuhun ympärivuorokautiseen hoitoon verrattuna perhehoito on kunnalle taloudellisempi vaihtoehto.

Perhekodissa voi olla hoidossa enintään neljä ikäihmistä, mikäli perhehoitaja toimii tehtävässä yksin. Mikäli perhehoitajia on kaksi ja toisella heistä on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, voi perheessä olla hoidossa enintään seitsemän henkilöä. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus ja soveltuvuus tehtävään. Perhehoitajien valmennuksesta vastaavat mm. kunnat yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa.

Perhehoitajat kokevat työnsä mielekkäänä mutta kaipaavat kunnan tukea

Hankkeessa haasteltiin 12 vanhusten perhehoitajaa. Haastatteluilla selvitettiin, miten perhehoitajat kokevat työnsä. Perhehoitajat pitivät työn kannalta tärkeinä persoonallisuuteen liittyviä ominaisuuksia, kuten kärsivällisyyttä ja kykyä tulla toimeen vanhusten sekä omaisten kanssa. Myös perustietoa hoitotyöstä ja hoitamisen käytännön perustaitoja pidettiin merkityksellisinä.

Perhekodin ja ympäristön tulee olla ennen kaikkea turvallinen ja esteetön. Lähes yhtä tärkeää oli vastanneiden mielestä kodissa vallitseva ilmapiiri, jossa kaikki perheen jäsenet hyväksyvät perhehoidon ja sen vaatimukset. Suurin osa haastatelluista perhehoitajista toimi ilman päivittäistä ulkopuolelta saatavaa palvelua tai apua. Erityisesti kotihoidon- ja kotisairaanhoidonavun tukea tarvittiin ja saatiin koteihin.

Perhehoitajien kokemukset työstään olivat pääosin myönteisiä, vaikka jokainen perhehoitaja oli tunnistanut työssään oman jaksamisen kannalta haastavia asioita. Jaksaakseen perhehoitajat tarvitsevat kuntien aktiivista yhteydenpitoa ja tiedotusta. Tärkein lisäavain työssä jaksamiseen on kunnilta saatava konkreettinen tuki ja apu, erityisesti sijais- ja vapaajärjestelyjen osalta.

Haastatteluissa perhehoitajat pohtivat ylipäätään melko huolestuneina vanhusten hoidon tilannetta ja resurssien kohdentamista Suomessa. Osalla oli myös huoli perhehoitomuodon jatkuvuudesta. Osa oli huolissaan mistä löytyy riittävästi perhehoitajia jatkossa. Kaiken kaikkiaan haastatteluissa tuotiin esille vanhusten perhehoitomuodon myönteisyys sekä hoidettaville että hoitajille. Haastateltavat halusivat kannustaa uusia perhehoitajia alalle.

Kodinomainen ympäristö ja luonnon läheisyys lisäävät hyvinvointia

Hankkeessa tehtiin myös opinnäytetyö, jossa havainnoitiin vanhuksia. Vanhukset näyttivät ulospäin onnellisilta ja hyvinvoivilta. Tyytyväisyys paistoi vanhusten kasvoilta, kun he kertoivat kokemuksistaan perhekodin arjesta. He korostivat vapauden tunnetta. Vapaus koettiin mahdollisuutena olla oma itsensä, syödä, juoda, saunoa tai ulkoilla, juuri silloin, kun itse sitä halusi. Hyväksyttävää oli sekin, jos vanhus ei halunnut tehdä mitään. Perhehoitajien kertoman mukaan joidenkin vanhusten lääkehoitoa oli vähennetty lyhyen ajan sisällä, kun vanhus oli muuttanut perhehoitokotiin.

Vanhusten lähiomaiset olivat tyytyväisiä perhehoitoon. Perhehoito asumispalveluvaihtoehtona sopii kaikille vanhuksille, joilla on vielä riittävä toimintakyky. Vanhukset eivät kaivanneet kodinomaisessa asuinympäristössä heille erikseen suunniteltua ohjelmaa, vaan kaikki osallistuvat arjen toimintoihin mieltymystensä ja toimintakykynsä mukaan.

Opinnäytetyössä selvisi, että perhekotien vanhustenhoidossa luontoa käytettiin hyvinvoinnin lähteenä, vaikka ammattimaisesta ja tiedostetusta Green Care -toiminnasta ei varsinaisesti kyse ollutkaan.  Työssä vakuututtiin siitä, että maaseutuympäristöllä on voimakas merkitys ihmiseen. Luonto elvyttää ja rauha, vapaus sekä kodinomainen ympäristö vaikuttavat edistävästi vanhusten hyvinvointiin.

Perhehoito on vielä vieras mutta kiinnostava

Hankkeessa järjestettiin info- ja rekrytointitilaisuuksia uusien perhehoitajien saamiseksi. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan liki 200 perhehoitajiksi aikovaa, omaishoitajaa, kuntien virkamiestä ja muutoin asiasta kiinnostunutta. Tilaisuudet painottuivat tiedon jakamiseen, sillä kaikissa kunnissa ei ole vielä tehty vanhusten perhehoidon toimintaohjetta. Tilaisuudet osoittivat, että vanhusten perhehoito on suurelle yleisölle vielä vieras. Vanhusten perhehoidon käynnistyminen vaatii kunnissa aikaa, mutta siitä ollaan yhä kiinnostuneempia. Perhehoidon mahdollisuuksista tulee tiedottaa niin kuntapuolelle, omaishoitajille ja hoidettaville kuin potentiaalisille perhehoitajille eli maaseudun väestöllä.

Hankkeen loppuraportti kokonaisuudessaan löytyy Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta
www.maajakotitalousnaiset.fi » Yritysneuvonta » Hanketoiminta » Vanhusten perhehoito

Lisätietoja

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, toiminnanjohtaja Liisa Niilola
p. 040 555 5035, etunimi.sukunimi (at) maajakotitalousnaiset.fi

Perhehoitoliitto, projektityöntekijä Raija Leinonen
p. 040 310 1445, etunimi.sukunimi (at) perhehoitoliitto.fi

Opinnäytetyön osalta Päivi Leino
p.040 732 3264, leinoph (at) gmail.com

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valtakunnallisen neuvontajärjestön keskusjärjestö. Maa- ja kotitalousnaiset on yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa. Lähes 60 000 jäsenen ja noin 70 ammattineuvojan Maa- ja kotitalousnaiset on vahva maaseudun kehittäjä. www.maajakotitalousnaiset.fi

Tämä vuosi on Maa- ja kotitalousnaisten juhlavuosi. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus sekä monet piirikeskukset ja yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuoden tunnuslause on Maa- ja kotitalousnaiset - Aitojen asioiden puolesta. www.maajakotitalousnaiset.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs