Asianajajatutkimuksen 2017 mukaan asianajotoimiala keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle sekä jakaantuu jyrkästi erittäin suuriin ja hyvin pieniin toimistoihin. Asianajajista jo 60 prosenttia työskentelee Uudellamaalla ja kuusi suurinta toimistoa työllistää yli 400 asianajajaa. Toisaalta 615 toimistoa työllistää vain 1–2 juristia. Myös taloudellinen kannattavuus vaihtelee suuresti.
– Osalla toimistoista on niin pieni liikevaihto, että niiden toimeentulo väkisinkin mietityttää, sanoo asianajaja Olli Siponen, joka oli suunnittelemassa Asianajatutkimusta ohjausryhmän jäsenenä.
– Alallamme on monenlaisia taloudellisia reunaehtoja ja kaikissa näissä asianajajat voivat harjoittaa ammattiaan.
Asianajajatutkimus 2017: https://www.asianajajaliitto.fi/asianajajatutkimus
Asianajaja, toimitusjohtaja Markku Mäkinen HPP Asianajotoimistosta ennustaa alalle kiristyvää kilpailua. Mäkinen haastaa asianajotoimistot asiakaslähtöisyyteen ja uudenlaiseen asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Mäkinen kuvaa toimialan muutosta siirtymisenä aikaisemmasta ammatinharjoittamiskulttuurista normaaliin liiketoimintaan.
Mäkinen toivoo Asianajajaliitolta lisää edunvalvontaa, kyseenalaistaa osin toimialan sääntelyä ja ehdottaa asianajajatutkinnon uudistamista.
Katso Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholan vastaukset Markku Mäkisen esiin nostamiin teemoihin: http://youtube.com/asianajajat
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kritisoi pääkirjoituksessaan lupalakimiesten valvonnan puutteita. Lupalakimiesten osalta valvonta on ulotettu vain oikeudenkäyntiasioihin. Lisäksi hovioikeus teki kesällä päätöksen, jonka mukaan lupalakimiehillä ei ole velvollisuutta vastata valvontalautakunnan tiedusteluihin.
– Tämä vesittää koko valvontajärjestelmän, Ruohola kirjoittaa.
Kehno lainsäädäntö asettaa asianajajat ja lupalakimiehet eriarvoiseen asemaan. Ongelmaan ovat puuttuneet Asianajajaliiton ohella sekä oikeuskansleri että oikeudenkäyntiavustajalautakunta, jotka ovatkin tehneet oikeusministeriölle aloitteen lain muuttamisesta. Asia on edennyt ja ministeriö arvioi parhaillaan muutostarpeita.
Lue näköislehti: Advokaatti 5/2017
Lisätietoja:
Johanna Askolin-af Ursin, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 050 387 8311, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on n. 2 100.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1