Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Lastensuojeluasiakkuus siirtyy liian usein sukupolvelta toiselle

SOS-Lapsikylä

Lastensuojeluasiakkuus siirtyy liian usein sukupolvelta toiselle

Tiedote.
Julkaistu: 24.02.2016 klo 12:39
Julkaisija: SOS-Lapsikylä

Sijaishuollon ja syrjäytymisen siirtyminen sukupolvelta toiselle on lastensuojelun merkittävä ongelma. Lastensuojelun asiakkaina on suuri joukko lapsia, joiden vanhemmat - tai ainakin toinen heistä - ovat myös itse olleet aikanaan lastensuojelun asiakkaita. Vaikka ongelma tiedetään, sitä ei huomioida työskentelyssä.  

SOS-Lapsikylän tarkoituksena on ehkäistä ylisukupolvisen lastensuojelun toimenpiteiden, kuten huostaanottojen, tarvetta sijaishuollosta aikuistuvien tai jo aikuistuneiden nuorten perheissä.

SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auerin mukaan kehitetään yhteisöllisiä malleja itsenäistymisen, parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseen, arjen taitojen hallintaan ja henkisen tuen tarjoamiseen.

- Sijoitettuina kasvaneilla nuorilla tukiverkostot ovat yleensä hyvin heikot. Kun sijaishuolto loppuu, nuoret jäävät liian yksin. Tällöin esimerkiksi teiniraskauksilla, yksinhuoltajuudella, työttömyydellä, päihteiden väärinkäytöllä, syrjäytymisellä tai mielenterveysongelmilla on riski siirtyä eteenpäin uudelle sukupolvelle.

- Kuitenkin monet sijoitettuna olleet tarvitsisivat tukea vielä senkin jälkeen, kun lastensuojelulain mukainen jälkihoitovelvoite 21 ikävuoden jälkeen päättyy, tietää Koisti-Auer.

Asiakkuuksia vähentämällä sadan miljoonan säästö

Jos ylisukupolviset lastensuojeluasiakkuudet saadaan vähentymään, säästöt ovat huomattavia.  Koisti-Auer arvioi, että tukemalla itsenäistyviä ja perhettään perustamassa olevia entisiä sijoitettuja saataisiin lastensuojelussa helposti sadan miljoonan euron säästöt vuosittain. Lastensuojelupäällikköä huolettaa, että kunnat ovat alkaneet lyhytnäköisesti tinkiä yksilöllisestä, nuoren tarpeista lähtevästä jälkihuollosta.

- Jälkihuollon kustannukset ovat minimaaliset verrattuna siihen, mitä nuoren kenties vuosia jatkunut sijaishuolto on kunnalle maksanut tai mitä jokainen syrjäytynyt nuori koko yhteiskunnalle maksaa. Pelkät kunnan peruspalvelut ovat näille nuorille täysin riittämättömät.

Omat varhaislapsuuden vaille jäämisen kokemukset aktivoituvat usein, kun omia lapsia syntyy.

- Niissä vaiheissa on erittäin tärkeää varmistaa, että lastensuojelun piiristä aikuistuneet saavat tukea ja apua sekä mahdollisuuden kokemustensa jakamiseen, sanoo Koisti-Auer.

Ylisukupolvista lastensuojeluasiakkuutta ovat SOS-Lapsikylän kanssa katkaisemassa Raha-automaattiyhdistys, Espoon kaupunki, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Pesäpuu ry.

 

Lisätietoja:

Anna-Liisa Koisti-Auer
lastensuojelupäällikkö
SOS-Lapsikylä
p. 040 524 5747
anna-liisa.koisti-auer@sos-lapsikyla.fi

Aija Rikala
viestintäpäällikkö
SOS-Lapsikylä
p. 050 555 2515
aija.rikala@sos-lapsikyla.fi

 

SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Autamme perheitä varhaisen tuen sekä avo- ja sijaishuollon palveluin. Keräämme myös varoja lasten ja perheiden tukemiseen. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs