Lappeenrannan kaupungin toimialoilla valmistellaan säästöohjelmaa vuosille 2017–2018, koska kaupungin seuraavien kahden vuoden talouskehyksiin olisi löydettävä noin kuuden miljoonan vuosittaiset säästöt. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan tarve säästöihin syntyy siitä, että veropohjan kasvu on hidastunut heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena ja yhteisöverotuottojen kasvu on ollut hyvin vaatimatonta.
Lisäksi Energia-konsernin on varauduttava sähköverkon maakaapelointeihin ja tulevaan jätevesiratkaisuun, jonka seurauksena Energian osingonmaksuvaatimusta täytynee alentaa noin kaksi miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja korostaa, että säästötoimenpiteet on päätettävä ajoissa, jotta ne pystytään valmistelemaan ja toteuttamaan ajoissa.
– Mikäli talouden näkymät paranevat, osasta säästötoimenpiteitä voitaneen luopua, Jarva ennakoi.
Hyvät tilinpäätökset tällä valtuustokaudella pehmentävät leikkaustarvetta
Keväällä 2013 kaupunki teki kuluvan vuoden (2016) loppuun ulottuvan talous- ja palvelurakenneohjelman. Ohjelma on toiminut hyvin ja johtanut ylijäämäisiin tilinpäätöksiin.
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen arvioi, että talous- ja palvelurakenneohjelman yhteydessä uudistetun kaupungin organisaatiorakenteen ansiosta tarvittavat säästöt pystytään toteuttamaan suhteellisen helposti.
– Tilinpäätös 2015 oli ilman kertaluonteisia alaskirjauksia 6,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Periaatteessa riittää, että pystymme toimimaan vuodet 2017–2018 vuoden 2015 kulutasolla. Menopaine aiheutuu peruskorjattujen ja uusittujen toimitilojen kasvaneista tilakustannuksista sekä palvelutarpeen kasvusta muun muassa päivähoidossa, Naukkarinen laskee.
Kimmo Jarva täsmentää, että maakuntahallintoon siirtyvien toimintojen maksuosuudet katsotaan erikseen ja niitä varten luodaan oma erillinen säästöohjelmansa.
– Maakuntiin siirtyy paljon toimintoja. Mikäli uudistus etenee, maakuntaan siirtyvien toimintojen kustannukset eivät jää pysyvästi kaupungin rahoitettavaksi. Mielestäni kuntien täytyy löytää yhteinen linja siihen, miten menetellään vuosina 2017–2018, Jarva sanoo.
Valtioneuvoston suunnitteleman alueuudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalvelut, maaseututoimi, ympäristötoimi ja pelastustoimi siirtyvät uuden maakuntahallinnon järjestettäväksi.
Naukkarinen lisää, että on tärkeää ottaa huomioon, että maakunnallisten toimintojen kustannukset häviävät kuntien budjeteista vuonna 2019.
– Talous on kuitenkin pidettävä kohtuullisessa tilassa myös vuosina 2017 ja 2018, jolloin maakunnallisiksi siirtyvistä toiminnoista kertyy vielä noin kuuden miljoonan menopaine katettavaksi, Naukkarinen lisää.
Verotusta ei aiota kiristää
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen mukaan säästötoimenpiteiden virkamiesvalmistelussa ei lähdetä siitä, että verotusta kiristettäisiin talouden tasapainottamiseksi.
– Kaupunki teki erittäin merkittävän kertakiristyksen verotukseen vuonna 2013 ja sellaisen pitää kestää aikaa. Lisäksi alueuudistuksessa on ollut esillä verokatto, joten verotus tuskin on muutamiin vuosiin keinovalikoimassa muutenkaan. Mutta jos menot nyt karkaavat, se tarkoittaisi paljon laajempia kerralla toteutettavia leikkaustoimia verokaton aikana.
Haussa rakenteellisia muutoksia
Kimmo Jarva täsmentää, että tehtävät säästöpäätökset ovat luonteeltaan pysyviä ja niiden tarkoituksena on vastata menopaineisiin. Jos tulopohja lähtee kasvuun, voidaan toimenpiteitä haluttaessa höllentää. Henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia pyritään välttämään.
– Olemme pystyneet viemään läpi vastaavan suuruista säästöohjelmaa ilman lomautuksia ja irtisanomisia, joten uskon, että onnistumme toimimaan samalla tavalla uudelleenkin. Väkeä eläköityy edelleen kiivasta tahtia. Keinot yleensä löytyvät, kun niitä yhdessä pohditaan ja toteutetaan, Jarva toteaa.
Säästötoimenpiteitä valmistellaan toimialoilla
Tällä hetkellä kaupungin toimialojen johdossa valmistellaan säästötoimenpiteitä, ja talousasiantuntijat laskevat toimenpiteistä saatavia säästöjä. Lisäksi toimialat pyrkivät mahdollisimman kattavasti analysoimaan säästöjen vaikutuksia kuntalaisiin.
Olli Naukkarinen kertoo, että toimenpiteet julkistetaan viikolla 19, mutta niistä toteutetaan lopulta vain murto-osa.
– Olemme halunneet kääntää kaikki kivet ja lähestyä asiaa ajoissa ja ennakkoluulottomasti. Toimialat etsivät nettomenoista kymmenen prosentin säästöä. Tämä tarkoittaa vuoden 2015 tasolla noin 38 miljoonaa euroa. Tuosta summasta on tarkoitus valita toimenpiteitä kuudella miljoonalla eli kaikkia toimenpiteitä ei todellakaan tulla toteuttamaan. Se, mihin toimintaan säästöt lopulta kohdentuvat on vielä täysin auki.
Lautakunnat asettavat säästökohteet epämieluisuusjärjestykseen viikolla 20.
Kaupunginjohtaja Jarva ennakoi, ettei leikkauslistan tekeminen ole lautakuntien jäsenille mieleistä.
– Mutta lautakunnilta ei odotetakaan omaa euromääräistä esitystä, vaan niiden toivotaan laittavan säästöesitykset järjestykseen eli kertovan oman näkemyksensä siitä, mistä toimenpiteistä on vähiten vahinkoa. Tämä on minulle tärkeää tietoa, kun teen oman esitykseni, Jarva korostaa.
Kaupunginhallitus käsittelee esitystä ensimmäisen kerran 23. toukokuuta ja valtuusto saa sen käsiteltäväkseen 6. kesäkuuta.
LISÄTIETOJA
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
[email protected]
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh. 040 512 1580
[email protected]
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1