Kuluvan valtuustokauden loppuun (2021) ulottuvan talousarvioesityksen mukaan Lappeenrannan kaupungin talous pysyy tasapainossa, jos Eksote saa menojensa kasvun hallintaan.
Lappeenrannassa on alkamassa poikkeuksellisen suuri rakennusinvestointien jakso, joka kasvattaa kaupungin lainamäärää. Vuonna 2019 käynnistyy kolme mittavaa kouluinvestointia. Kaupungin kiinteistöjen käyttöä tehostetaan muun muassa uudella tilojen varausjärjestelmällä.
Kansantuotteen vahvasta kasvusta ja työllisyyden kohentumisesta huolimatta kaupungin verotulot ovat vähentyneet kuluvana ja kahtena edellisenä vuonna. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan tähän ovat merkittävimmin vaikuttaneet valtion päätöksiin perustuva verotuksen keventäminen ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamat verotulomenetykset.
− Positiivista on, että työllisyys on parantunut. Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on pysynyt pitkään tasaisena, mutta nyt on tapahtunut selkeä käänne kasvusuuntaan, ja myös teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet. Jo ensi vuonna odotamme verotulojen kasvavan, Jarva ennakoi.
Kaupunginjohtaja painottaa, että Lappeenranta haluaa strategiansa mukaisesti olla lapsiperheiden kaupunki.
− Investoinneilla edistämme koulutilojen terveellisyyttä ja ajanmukaisuutta sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Valmistelemme parhaillaan kaupungin tilankäytön tehostamista niin, että myös esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset voisivat nykyistä enemmän kokoontua kaupungin kiinteistöissä eri puolilla kaupunkia. Otamme muun muassa käyttöön uuden tilojen varausjärjestelmän.
Kaupunginvaltuusto käsittelee kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kaupunginhallitukselle tekemää talousarvioesitystä 10. joulukuuta. Kaupunginhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn 19.11.
Kaupungin oman toiminnan nettomenoissa ei kasvua
Vuoden 2019 tulos jää 6,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi viime vuosien heikon verotulojen kehityksen ja Eksoten maksuosuuden yli 11 miljoonan euron nousun vuoksi. Tulos kääntyy ylijäämäiseksi vuosina 2020 ja 2021, jos Eksote ei tee ensi vuonna uutta alijäämää ja sen menokehitys rajoittuu vuosina 2020 ja 2021 sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin.
Rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan kaupungin oman toiminnan nettomenot eivät kasva ensi vuonna kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Toimialojen kehyksissä on huomioitu palkankorotukset ja vuokrien muutokset. Toiminnalliset muutokset on tehtävä talousarviokehyksen mukaisesti.
Kaupungin nettomenoja kasvattaa ensi vuonna lähinnä Eksoten maksuosuuden 11,3 miljoonan euron nousu.
− Koska tulorahoitus on vähentynyt ja sote-menot kasvavat lähes viisi prosenttia, viime vuosina saavutettu talouden tasapaino on menetetty. Vuosien 2020 ja 2021 osalta Lappeenrannalla ja Eksotella on noin kahdeksan miljoonan euron vuotuinen näkemysero kaupungin maksuosuudesta. Jos maksuosuus tulee olemaan enemmän kuin mihin talousarviossa on varauduttu, joudumme päättämään tasapainotustoimista, Iskanius sanoo.
Investointijakso kestää useita vuosia
Ensi vuonna käynnistyvä, poikkeuksellisen suuri rakennusinvestointien jakso kestää useita vuosia. Investoinnit kasvattavat kaupungin lainamäärää liki 100 miljoonalla eurolla vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ensi vuonna (2019) valmistuvat Hovinpellon uusi päiväkoti sekä urheilutalon peruskorjaus. Kesämäenrinteen koulun peruskorjaus alkaa. Joutsenon koulukeskus puretaan ja tilalle tehdään uudisrakennus vuosina 2019–2021. Samaan aikaan Lauritsalaan rakennetaan uusi koulu jo puretun alakoulurakennuksen paikalle. Kourulan ja keskustan päiväkotihankkeiden eteneminen riippuu kaavojen valmistumisesta.
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius laskee, että vuosikate pysyttelee taloussuunnitelmakaudella 20 miljoonan euron molemmin puolin. Se ei riitä kattamaan puoltakaan vuotuisista investoinneista. Rakennusinvestointeihin käytetään keskimäärin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Katujen ja yleisten alueiden sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, maanhankintaan ja muihin investointeihin kuluu 14 miljoonaa euroa vuodessa.
Investointiohjelma merkitsee kaupungin lainamäärän lisääntymistä 98 miljoonalla eurolla vuoden 2021 loppuun mennessä. Lappeenrannan koko kaupunkikonsernin lainakanta on kasvamassa noin 105 miljoonalla eurolla, missä on mukana Lappeenrannan Energian jäteveden puhdistamohankkeen käynnistyminen.
LISÄTIETOJA
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
[email protected]
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
[email protected]
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1