Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin ennakoida ja varautua ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. Tarvitaan esteettömiä ja yhteisöllisyyden mahdollistavia tiloja sekä mahdollisuuksia iäkkäiden yksilölliseen ja turvalliseen asumiseen kotihoidon turvin.
Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen iäkkään ongelma. Ikääntyneistä kolmasosa asuu yksin ja valtaosa heistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden turvallista kotona asumista voidaan auttaa monenlaisilla asunnon muutostöillä – esimerkiksi leventämällä ovia ja asentamalla luiskia ja ramppeja. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat iäkkäitä ihmisiä kartoittamalla kodin muutostöitä ja neuvomalla korjausavustusten hakemisessa.
Lisäksi tarvitaan uudenlaisia asumismuotoja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman ja turvallisimman vaihtoehdon. Välimuotoinen asuminen on asumismuoto, jossa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Puhutaan myös yhteisöllisestä senioriasumisesta ja ikäystävällisestä ryhmäasumisesta. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja tehostetun palvelusasumisen väliin.
Suunnittelussa tulee huomioida, että asumisen tarpeet voivat ikääntymisen eri vaiheissa olla hyvinkin erilaisia. Siksi asumisratkaisuihin pitäisi pystyä joustavasti yhdistämään eri palveluja. Asukas määrittää itse, mitä palveluja hän haluaa vastaanottaa.
Välimuotoiseen asumiseen liittyy keskeisenä mahdollisuus yhteisöllisyyteen yhteistilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Asukkaalla on oma tilansa, mutta hän voi tarvittaessa osallistua muiden asukkaiden kanssa yhteisiin toiminnallisiin hetkiin omien voimavarojensa mukaan. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa arjessa selviytymistä.
Yhteisöllisyys ei kuitenkaan saa olla pakotettua. Välimuotoisessakin asumisessa iäkkäällä itsellään pitää olla valinnanvapaus siitä, osallistuuko hän yhteisölliseen toimintaan vai ei.
Tilojen esteettömyys puolestaan takaa sen, että asukas voi asua asunnossaan, vaikka hän käyttäisi liikkumisen apuvälineitä. Välimuotoisessa asumisessa palveluja voidaan lisätä asukkaiden tarpeiden mukaan. Jos palvelut on hyvin järjestetty, mahdollistavat ne asumisen omassa kodissa elämän loppuun asti.
Välimuotoisen asumisen tarpeen analysointi kunnissa tulee lähteä ikääntyneiden asumistarpeiden järjestelmällisestä ja kokonaisvaltaisesta ennakoinnista sekä laajaa-alaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Kunnissa pitää olla riittävästi tietoa ikärakenteesta ja ikääntyneiden asumistarpeista, jotta kunnassa pystytään realistisesti arviomaan, mihin asumisratkaisuihin tulevaisuudessa kannattaa panostaa.
Välimuotoinen asuminen on suuri käyttämätön potentiaali kunnissa suunniteltaessa ikääntyvien asumisratkaisuja. Ympäristönimisteriön vuonna 2020 julkaiseman raportin Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet mukaan suurimpaan osaan maata ei ole haettu avustusta ainoallekaan välimuotoiselle asunnolle viimeisen 15 vuoden aikana.
Ikääntyneiden asumistarpeet tulee ennakoida kuntien yhdyskuntasuunnittelussa, maankäytössä ja kaavoituksessa. Kunta toimii tonttipolitiikan ja kaavoituksen keinoin välimuotoisen asumisen kohteiden mahdollistajana. Kuntalähtöisissä kohteissa maankäyttö ja kaavoitus ovat useammin mukana yhteistyössä, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Yhteistyön ja suunnittelun kannattaa olla mahdollisimman laaja-alaista ja mukaan kannattaa ottaa heti jo alkuvaiheessa esim. sosiaalitoimi, vanhusneuvosto, ARA ja valvovat viranomaiset (Valvira, Avi).
Välimuotoiseen asumisen suunnittelun lähtökohtana kunnissa ja kuntayhtymissä on palvelujen ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen. Kohteen keskeisellä sijainnilla ja kytkeytymisellä lähiympäristöön ja sen palveluihin on suuri merkitys. Asukkaat myös tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän erilaisia palveluja ja tukea, joten tilojen ja ympäristön joustavuus ja muunneltavuus ovat tärkeitä.
Palveluissa ja tiloissa kannattaa huomioida myös teknologian mahdollistama tuki. Langattomat verkkoyhteydet ja laitteet mahdollistavat mm. etäkotikäynnit, turvallisuutta tuovien valvontalaitteiden käytön sekä yhteydenpidon niin sukulaisiin kuin eri palveluntarjoajiin, puhumattakaan laitteiden mahdollistavasta virkistys- ja viihdekäytöstä.
Ikääntymisen eri vaiheet huomioivia välimuotoisia asumiskohteita tarvitaan nykyistä enemmän ja kuntien tulisi panostaa niihin pitkäjänteisellä, erilaiset tarpeet huomioivalla suunnittelulla ja laaja-alaisella yhteistyöllä.
Lisätietoja
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, [email protected], 050 322 3021
Kuva: Ilkka Vuorinen
Lue lisää
Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry on maan laajin valtakunnallinen vanhuusalan järjestö. Liitto toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja jäsenyhteisöjen edunvalvontaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
Liitto tarjoaa kattavasti toimintaa, koulutusta ja asiantuntijuutta ikääntyneiden hyväksi. Toimintamuotojamme ovat Korjausneuvonta, Senioritoiminta, Ystäväpiiri-toiminta, Omahoitovalmennus, SeniorSurf ja Vahvike-aineistopankki. Toimintansa ja jäsenistönsä kautta liitto tavoittaa maanlaajuisesti satojatuhansia ikääntyneitä ihmisiä.
Liitto julkaisee Vanhustyö-lehteä. Tutustu liiton toimintaan vtkl.fi. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1