Syksyllä 2013 laadittu Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelma vuosille 2014‒16 raamittaa vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosaa. Pitkän aikavälin investointiohjelman tavoitteena ollut lisävelkaantumisen pysäyttäminen näyttää valtuustokauden ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta toteutuvan. Seuraava valtuustokausi on kuitenkin erittäin haasteellinen niin tulokehityksen kuin investointimenojenkin suhteen.
Taloussuunnittelukaudella vuosi 2017 on siirtymävuosi. Uusi valtuusto aloittaa 1.6.2017 ja saa heti vaalien jälkeen vaalikauden kehykset päätettäväkseen. Tulevallekin valtuustokaudelle tehdään nelivuotiskehys ja tavoitteena on, että tätä varten kustannukset lasketaan ilman vanhaa kulutasoa niin sanotusta nollatilanteesta.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2016 talousarviota 7. joulukuuta kaupunginhallituksen 16.11. tekemän esityksen pohjalta. Talousarvion 2016 arvioitu vuosikate on noin 20,6 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajan esityksessä toimialojen käyttömenojen kehykset noudattavat tasapainotusohjelmaa. Talousarvio ei juurikaan salli käyttötalouden nettomenojen kasvua. Jos Eksoten alijäämiä ja tilakeskuksen lisäresursseja ei lasketa mukaan, käyttömenot ovat edellisen vuoden tasoa. Kasvua on vain 0,1 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Tilakeskuksen lisäresursseilla ehkäistään uuden korjausvelan syntymistä.
Uusi kaupunginteatteri aloittaa marraskuussa 2015 ja suuri näyttämö aukeaa vuoden 2016 alussa. Kulttuuritoimelle esitetään kehykseen kertaluonteisesti 270 000 euron lisämäärärahaa uuden teatterin kohonneiden vuokrien kattamiseksi ja se katettaisiin lentoliikenteen edistämiseen varatuista määrärahoista.
Kun mukaan lasketaan Eksoten alijäämien kattaminen ja tilakeskukselle annetut lisäresurssit, käyttötalouden menot kasvavat 1,1 prosentilla vuonna 2016. Eksoten alijäämien kattamista kaupungin maksuosuus sisältää 5,7 miljoonaa euroa ja se kasvaa 1,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2016 talousarvion laatimista on edelleen varjostanut valtakunnallisesti heikko talouskasvu. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen ennakoi verotulojen vähenevän entisestään. Verotulot pienenevät myös työtulovähennyksen korotuksesta johtuen ja valtio kompensoi sitä valtionosuuksissa. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on edelleen entistä enemmän kuntien harteilla. Venäläisten ostovoiman heikennyttyä myös kaupan alan kehitys on hidastunut. Valopilkkuna taantuman keskellä on, että Lappeenrannan keskusta-alueella rakentaminen on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen vilkasta.
Lappeenrannan kaupungin taloutta ryhdyttiin syksystä 2013 alkaen tasapainottamaan valtuustokauden mittaisella talousohjelmalla (käyttötalouden tasapainotusohjelma ja pitkän aikavälin investointiohjelma).
Tasapainotusohjelma on toiminut
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan talousohjelmavuosien aikana käyttötalous on pysynyt hyvin suunnitellun mukaisena ja investoinnitkin ovat pysyneet pelättyä maltillisemmalla tasolla. Vuoden 2016 investoinnit ovat likipitäen talousohjelman tasolla, mutta läntisen alueen palveluverkkoratkaisu painaa päälle seuraavina vuosina.
‒ Toimialat ovat pystyneet esimerkilliseen menokuriin ja myös Eksoten viiden vuoden tasapainottamisohjelma toimii hyvin. Kaupunki ei velkaantunut lisää vuonna 2014 eikä näillä näkymin myöskään vuonna 2015. Mahdollista on, että vuosina 2015–16 velkamäärä voi jopa laskea. Epävarmuustekijöitä kuitenkin on.
Vuoden 2016 investoinneista suurimpia ovat Pontuksen koulu ja päiväkoti (3,4 miljoonaa euroa), Myllymäen päiväkodin ja luokkatilojen rakentaminen (2,9 miljoonaa euroa) sekä pääjäähallin ja tekojään kylmätekniikan uusiminen (1,4 miljoonaa euroa). Länsialueen sivupaloasema valmistuu 2016 (0,9 milj. euroa jää vuodelle 2016).
Lauritsalan koululla on tehty tänä kesänä rakennustekninen tutkimus ja tutkimuksessa on löydetty viitteitä rakenteellisista vaurioista. Koululla tehdään tiivistyskorjauksia ja lattiapinnoitteiden uusimista, joiden avulla koulun arvioidaan kestävän toimintakuntoisena useita vuosia. Tämän hetkisen arvion mukaan Lauritsalan koululla on lähivuosina edessä joko hyvin laajamittainen peruskorjaus tai uudisrakentaminen.
Yhdyskuntatekniikkaan (muun muassa tonttitakuu, tiet, kadut ja puistot) on varattu noin 6,4 miljoonaa euroa.
Kaupungin hallinto on esimerkillisen hyvin pystynyt sopeuttamaan toimintojaan valtuustokaudelle asetetun 2,8 miljoonan euron säästövelvoitteen mukaisesti. Vuosina 2014 ja 2015 tehdyt muutokset ennakoivat, että hallintomenojen vähentämistavoite saavutetaan aikavälillä 2014‒2016.
Keskeiset hallinnon sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet keskitettyjen konsernipalvelujen perustaminen, eri toimialojen henkilöstön entistä tiiviimpi yhteistyö ja tilankäytön tehostaminen.
LISÄTIETOJA:
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, puh. 040 844 2000, [email protected]
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, [email protected]
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1