Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa sekä työnsä että läheistään – silti osa vaikenee työpaikallaan

Hoitojärjestelyistä vastaaminen, läheisen yhteydenotot työpäivän aikana sekä oman ajan ja unen puute kuormittavat työssäkäyviä läheishoivaajia. Vaikka työyhteisön suhtautumisella ja joustavilla työjärjestelyillä on nähty olevan merkittävä rooli läheishoivaajan jaksamisen kannalta, moni saattaa vaieta tilanteestaan ennakkoluulojen tai työn menettämisen pelossa.

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on monelle ajankohtaista; tällä hetkellä yli 700 000 suomalaista, eli joka kolmas työikäinen, huolehtii läheisestään ansiotyön ohessa. Suurimpana ikäryhmänä nousevat keski-ikäiset naiset, joista yli puolella on kotitalouden ulkopuolisia hoivavastuita. ”Keski-iässä yleistä on myös kahden hoivavastuun puristuksissa oleminen, eli huolehditaan samaan aikaan omista lapsista sekä läheisestään.” sanoo hankepäällikkö Siru Jokimies Läheisenä työelämässä -hankkeesta.

Läheishoivalla viitataan yleisimmin epäviralliseen hoivaan ja huolenpitoon. Hoivan kohteena voivat olla esimerkiksi omat tai puolison vanhemmat, puoliso, oma lapsi tai ystävä. Hoivan muodot voivat olla moninaiset ja vaihdella satunnaisesta läheisen arjen askareissa avustamisesta intensiiviseen ja jatkuvaan hoivaan. Tyypillisesti myös etäältä omaisen asioita hoitavat ovat työikäisiä. 

Läheishoiva tulee lisääntymään väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä. ”Ajankohtaista onkin ratkaista, miten läheistään hoitavien työikäisten ihmisten hoivavastuita helpotetaan ja jaksaminen työmarkkinoilla turvataan.” Jokimies summaa.

Työelämän joustot ja käytänteet avuksi ristipaineeseen

Työssäkäynnin sekä läheishoivan yhteensovittaminen heijastuu arjen kuormitukseen ja työssäjaksamiseen, jolloin vaarana on uupuminen. Työn joustamattomuus voi osaltaan vaikuttaa työssäkäynnin pirstaloitumiseen, vaikeuteen kiinnittyä työelämään sekä ansio- ja eläkekertymään. 

Puheeksi oton haasteita työpaikalla voivat olla erilaiset ennakkoluulot tai pelko siitä, että tulee syrjityksi, leimatuksi tai irtisanotuksi. Työnantajan avoin suhtautuminen sekä erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen lisää luottamusta siihen, että haasteistakin uskalletaan puhua. ”Pysyminen työelämässä tuo tärkeää vastapainoa hoivavastuulle ja lisää taloudellista turvaa. Lisäksi sillä on merkitystä työssäkäyvän identiteetin, itsenäisyyden ja merkityksellisyyden tunteen kannalta.” Jokimies painottaa.

Työn joustojen avulla voidaan lisätä työntekijän työssäjaksamista sekä ennaltaehkäistä uupumista ja sairauspoissaoloja. Käytetyimpiä työn joustoja ovat palkattomat vapaat, liukuva työaika, etätyö, lyhennetty työaika tai erilaiset lomajärjestelyt. Työkäytänteet voivat esimerkiksi sallia hyvinvoinnin ylläpidon työaikana tai olla laajennettu palkallinen sairauspoissaoloetu. 

Itsetuntemuksesta tukea hyvinvointiin

Työn ja läheishoivan ristipaine voi herättää haastaviakin tunteita. Erityisesti ajan vähyys ja useammasta suunnasta tulevat odotukset ja velvoitteet voivat aiheuttaa riittämättömyyttä.  Itsetuntemuksen vahvistumisen kautta voikin löytää välineitä oman hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä keinoja yhdistää työ ja läheishoiva.  ”Mitä paremmin pystymme tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohtia sekä näkemään itselle haitalliset toimintatapamme, sitä paremmin pystymme huomioimaan myös jaksamista tukevia toimia.” Jokimies korostaa.  

Läheisenä työelämässä -hanke tarjoaa tukea 40–65-vuotiaille työssäkäyville henkilöille, jotka työn ohella pitävät huolta myös läheisestään. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä työuupumusta sekä tarjota vahvistusta työn ja läheishoivan yhteensovittamiseen maksuttoman yksilö- ja vertaisryhmätoiminnan avulla. 

Yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä tuodaan esille läheishoivaa ilmiönä sekä siihen liittyviä erityispiirteitä. Läheishoivan kuormittavuudesta puhuvat myös hankekummit Noora Koponen ja Hilkka Ahde. ”Hankekummius on minulle kunnia-asia. Teen kaikkeni edistääkseni läheisistään huolehtivien oikeuksia, hyvinvointia ja arjen helpotusta” summaa omaishoitajanakin toimiva Hilkka Ahde. ”Lopulta ratkaisevaa on se, halutaanko läheishoiva ja täysipainoinen työnteko mahdollistaa yhtä aikaa.” toteaa kansanedustaja Noora Koponen.

Läheisenä työelämässä -hanketta tukee Sosiaali- ja terveysministeriö. Hanke on Maria Akatemian sekä Miina Sillanpään Säätiön valtakunnallinen yhteishanke (2022–2024), jota Maria Akatemia koordinoi. Hankkeen kotisivut: www.mariaakatemia.fi/laheisena

Yhteydenotot:

Siru Jokimies, hankepäällikkö, Läheisenä työelämässä -hanke
p. 040 7078039, [email protected] 

Painolaatuinen kuvituskuva: Pixabay