Minulla oli ilo olla viime viikolla kuuntelemassa futuristi Perttu Pölösen puheenvuoroa. Puheenvuoron ytimessä oli tulevaisuuden työ, johtaminen, teknologia sekä sukupolvien suhtautumisen ja ajattelun erot edellä mainittuihin liittyen. On helppo yhtyä Pölösen näkemykseen siinä, että tulevaisuuden työ vaatii muutoksia ja nyt olisi oikea hetki tarttua tilaisuuteen.
Teknologia ja digitalisaatio ovat edellä mainitun muutoksen merkittäviä rakennuspalikoita. Meidän olisi kuitenkin hyvä muistaa, ettei teknologia sinänsä ole itseisarvo, tai digitalisaation tavoite ei voi olla tehdä maailmasta tehokkaampaa. Oikeampi tarkoitus kai on se, että sen avulla teemme maailmasta paremman ja saavutettavamman.
Globaalisti joka toinen ihminen on alle 30 vuotias. Suomen mittakaavassa tilanne on tässä suhteessa toisenlainen. Kaikesta huolimatta eri sukupolvien välinen dialogi olisi tarpeen myös työelämän näkökulmasta.
Miten milleniaalit saadaan viihtymään työssään?
Sukupolvi, jota myös milleniaaleiksi kutsutaan, muodostavat jo nyt Karoliina Mellasen mukaan suomalaisesta työvoimasta enemmistön. Mielestäni tämä on merkittävää myös johtamisen näkökulmasta.
Se, miten suhtaudumme työhön ja miten käyttäydymme, kumpuaa meidän jokaisen aiemmista kokemuksista; saamistamme opeista, tunne-elämästä sekä muistoistamme.
Millä tavoin me x-sukupolven edustajat osaamme asettua katselemaan työelämää milleniaalien näkökulmasta? Miten parhaiten tavoitamme ymmärryksen siitä, mitä he hakevat työelämältään ja miten voimme tukea heitä tässä meidän jokapäiväisessä tekemisessämme siten, että he kokevat tekemänsä työn merkittäväksi?
On selkeää, että vaatimukset työn sisältöä kohtaan ja miten kukin elantoaan tekee, ovat enemmän fokuksessa heillä kuin aiemmilla sukupolvilla. Tähän liittyvät myös alussa mainitut teknologia ja digitalisaatio. Toimintaympäristö, joka rakentuu myös erilaisista sähköisistä ratkaisuista ja työskentelyalustoista on milleniaaleille luontevaa ja itsestään selvää. Sitä osaamista ja ymmärrystä meidän tulisi osata hyödyntää.
Toivon meille kaikille esimiesasemassa oleville malttia kuunnella nuorempia työntekijöitä herkällä korvalla, kysellä aktiivisesti heidän näkemyksiään ja mielipiteitään arkipäivän työstä ja sen kehittämisestä sekä olemaan valmiimpia myös viemään eteenpäin heidän esille nostamia asioita.
Eksoten joukkuepelin tiimoilta on nyt ”iskun” paikka ottaa askel eteenpäin. Tehdä kehitystyötä avoimesti, mutta samalla harkitusti ─ nuorta sukupolvea kuunnellen. Askel kerrallaan, varmistaen jokaisessa ”risteyksessä” sen, että valitsemme oikean suunnan!
Lopuksi TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen sanoin: ”Nuorilla on korkeita odotuksia työlle ja johtamiseen eikä siinä ole mitään väärää. Tyhmäähän olisi olla odottamatta hyvää. Eikä niitä odotuksia tule tulkita epärealistisiksi vain sen takia, etteivät ne vielä täyty tai koska maailma ei ole vielä sellainen.”
Levollista syksyä toivottaen,
Riitta Hakoma
vammaispalvelujen johtaja, Eksote
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta ja ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja työntekijöitä on noin 5000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1