Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Huostaan otettujen lasten vanhemmat tarvitsevat tukea

SOS-Lapsikylä

Huostaan otettujen lasten vanhemmat tarvitsevat tukea

Tiedote.
Julkaistu: 05.05.2014 klo 08:15
Julkaisija: SOS-Lapsikylä

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on perheelle kriisi. Vanhemmat jäävät kuitenkin liian usein yksin kriisinsä keskelle ja sijoituksen kestäessä kokemus omasta vanhemmuudesta joutuu koetukselle. Kaarinan SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen on tutkimuksessaan ’Kuka auttaisi meidän perhettä? Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen’ haastatellut SOS-lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään. Tutkimus osoittaa, että vanhemmat kaipaavat enemmän tukea sekä mahdollisuutta toteuttaa vanhemmuuttaan, vaikka lapsi ei asukaan heidän luonaan. Myös haastatellut lapset korostivat oman perheen suurta merkitystä.

Haastattelujen pohjalta kriittiseksi vaiheeksi osoittautui lapsen sijoituksen alkuvaihe. Vanhempien pitää saada osallistua sijoitusvaiheeseen, tulla kohdatuiksi ja huomioiduiksi. Sijoituksen aikana puolestaan kaikkien toimijoiden olisi keskeistä ymmärtää, että pelkkä sijoitus, eli lapsen fyysinen siirtäminen paikasta toiseen, ei ratkaise perheen ongelmia. Ratkaisevaa on, mitä sijoituksen aikana perheen hyväksi tehdään. Myös lastensuojelulaissa esitetään edellytys tukea ja edistää lapsen yhteyttä omaan perheeseensä.

”Sijoituksen kestäessä tulee huomioida perheenjäsenten suhteiden uudelleen muotoutuminen ja työskennellä koko perheen kanssa”, Sonja Vanhanen sanoo. ”Kunkin perheenjäsenen on tärkeää löytää itselleen luonteva rooli perheessä, joka voi viettää aikaa yhdessä vain rajallisesti. Tutkimuksessa oli ilmeistä, että kun aikuiset tulivat toimeen ja pystyivät kasvattamaan lasta rinnakkain ja vailla suuria ristiriitoja, olivat sijoitukset onnistuneita ja lapset puhuivat sekä sijaisvanhemmistaan että omista vanhemmistaan lämpimällä ja positiivisella tavalla.”

Myös perheen jälleenyhdistäminen on teema, josta perheet eivät tutkimuksen mukaan tienneet riittävästi. Sijoittajakunnan tehtävänä on kertoa, miten asioiden tulee muuttua, jotta perhe voi palata yhteen. Perheelle tulee myös kertoa, minkälaista tukea se voi saada muutosten aikaansaamiseksi.

Kaikista tukitoimista huolimatta oma perhe ei aina ole lapselle oikea paikka asua. Tällöinkin tulisi sijoituksen aikana pyrkiä tukemaan lapsen ja tämän perheen välistä suhdetta. Hyvässä yhteistyössä toteutettu sijaishuolto voimaannuttaa vanhempia ja voi jouduttaa heidän kuntoutumistaan. Parhaimmillaan saadaan aikaan positiivinen kierre, jossa koko perheen hyvinvointi kasvaa, vaikkei perhe voisikaan asua yhdessä.

”SOS-Lapsikylä panostaa entistä enemmän perheiden varhaiseen tukeen, jotta huostaanotoilta voidaan välttyä”, SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola sanoo. ”Silloinkin, kun sijaishuolto on välttämätöntä, pyrimme aktiiviseen perheen kuntouttamiseen ja mahdollisimman lyhyeen sijaishuollon jaksoon – lapsen etu ja paras aina huomioon ottaen.”

Lisätietoja:

Aija Rikala
viestintäpäällikkö, SOS-Lapsikylä
p. 050 555 2515
aija.rikala@sos-lapsikyla.fi

Sonja Vanhanen
sosiaalityöntekijä, Kaarinan SOS-lapsikylä
p. 040 502 2819
sonja.vanhanen@sos-lapsikyla.fi

Liitetiedostot

Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs