Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Euroopan muuttoliikeverkosto: Suomi seuloo ihmiskaupan uhreja ennakolta

EMN

Euroopan muuttoliikeverkosto: Suomi seuloo ihmiskaupan uhreja ennakolta

Tiedote.
Julkaistu: 12.06.2014 klo 09:00
Julkaisija: EMN

Ihmiskaupan uhri jää usein tunnistamatta siinä vaiheessa, kun kansainvälisen suojelun hakijaa ollaan jo poistamassa maasta. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa kuitenkin hyvälle tasolle.

Ihmiskaupan uhrit jäävät Euroopassa ja Suomessa herkimmin tunnistamatta pakkopalautus- ja Dublin-tapauksissa, todetaan Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) julkaisemassa synteesiraportissa Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen turvapaikka- ja palauttamisprosesseissa. Ongelman laajuutta on kuitenkin vaikea osoittaa tilastollisesti, sillä raportista käy ilmi, että eri maiden tilastot ovat epäyhtenäisiä ja puutteellisia.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, havaitaanko ja tunnistetaanko mahdolliset ihmiskaupan uhrit Euroopan maissa. Tutkimus koski sekä kansainvälisen suojelun hakijoita että niitä, joilta suojelu on evätty kielteisellä päätöksellä ja jotka on määrätty pakkopalautettaviksi. Pakkopalautus tarkoittaa, että turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen haettuaan kansainvälistä suojelua ja hänet palautetaan vasten tahtoaan takaisin lähtömaahansa.

Uhrien ennakoiva seulonta ei aina riitä

Suomen vahvuuksia kansainvälisessä vertailussa on se, että ihmiskauppa ilmiönä on täällä jo tuttu. Viranomaiset osaavat odottaa, että turvapaikanhakijoiden joukossa on ihmiskaupan uhreja ja heitä seulotaan ennakoivasti.

- Seulonta voisi kuitenkin olla aktiivisempaa myös silloin, kun kielteinen päätös on jo tehty ja hakijaa ollaan poistamassa maasta, kuten tehdään raportin mukaan esimerkiksi Tšekeissä ja Slovakiassa, ehdottaa ylitarkastaja Berit Kiuru EMN:stä.

Suomessa kansallinen ihmiskaupparaportoija on Vähemmistövaltuutettu, joka alkaa kuluvana vuonna myös valvoa ulkomaalaisten palautuksia.

- Ihmiskaupan uhri puhuu usein vasta silloin, kun hänen on aivan pakko, koska hän pelkää usein sekä hyväksikäyttäjiään että viranomaisia. Uhreja pitäisi siksi yrittää tunnistaa myös pakkopalautusten yhteydessä, vahvistaa ylitarkastaja Venla Roth Vähemmistövaltuutetuntoimistosta.

Uhrien tunnistamista vaikeuttaa etenkin niin sanottu Dublin-prosessi, jossa jopa yksin tulevat lapset palautetaan siihen EU-maahan, josta he ovat ensiksi hakeneet turvapaikkaa. Kun ihmiskaupan uhri hakee kansainvälistä suojelua Suomesta, hän on usein uhriutunut muualla kuin täällä.

- Kansainväliset velvoitteet edellyttävät Suomea suojelemaan kaikkien ihmiskaupan uhreiksi tunnistettujen ihmisoikeuksia, myös pakkopalautusten piiriin joutuneiden. Näiden tapausten estämisessä on Suomellakin vielä työtä tehtävänä, Roth sanoo.

Vastaanottokeskukset ja kansalaisjärjestöt tukevat työtä

Ihmiskaupan uhrien tunnistamista varten voitaisiin Suomessa valjastaa myös vastaanottokeskusten työntekijät avuksi.

- Uhri viettää usein paljon aikaa esimerkiksi vastaanottokeskuksen henkilöstön, hoitohenkilökunnan, psykologin tai sosiaalityöntekijöiden kanssa. Näille tahoille voi muodostua uhreihin luottamuksellinen suhde, Kiuru kertoo.

Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä vastaava Joutsenon vastaanottokeskus on ollut mukana Euroopan pakolaisrahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa ihmiskauppailmiötä on tehty tunnetuksi vastaanottokeskuksissa. Henkilökuntaa on muun muassa koulutettu tunnistamaan ihmiskaupan uhri sekä ohjaamaan tämä auttamisjärjestelmän piiriin.

- Vastaanottokeskuksista on ohjautunut koko ajan enemmän mahdollisesti ihmiskaupan uhreiksi joutuneita turvapaikanhakijoita auttamisjärjestelmään, kertoo hankkeen tuloksista ylitarkastaja Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskuksesta.

Mallia yhteistyöstä kansalaisjärjestöjen ja vastaanottokeskusten välillä voidaan ottaa Ranskasta. Synteesiraportissa mainitaan, että paikallinen turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestö on solminut sopimuksen Association Foyer Jorbalan (AFJ) -kansalaisjärjestön kanssa. AFJ:ssä työskentelevä psykologi arvioi vastaanottokeskuksen asukkaita erottaakseen heistä ihmiskaupan uhrit.

- Yhteistyön myötä myös keskuksen henkilöstö on oppinut tunnistamaan uhrit ja viestimään heidän kanssaan paremmin, Kiuru avaa tuloksia.

Lapset kärsivät ihmiskaupan seuraukset

Alaikäinen voi joutua suojattomaan asemaan, kun hänen vanhempansa hakee kansainvälistä suojelua ja on joutunut ihmiskaupan uhriksi.

Vanhempi saattaa olla psyykkisesti todella huonossa kunnossa, jolloin hänen kykynsä turvata lapsen asema on huono. Ylitarkastaja Venla Roth näkee, että näissä tapauksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen edun toteutumiseen ja vanhemman uudelleen uhriutumisen ehkäisemiseen.

- Suomeen tulee muun muassa nigerialaisia naisia, jotka ovat raskaana, kun he hakevat täältä kansainvälistä suojelua. On mietittävä, voiko heitä palauttaa maahan, jossa lapsen vanhempi on joutunut hyväksikäytetyksi, Roth sanoo.

Synteesiraportti perustuu tuloksiin, jotka on esitelty 24 kansallisessa raportissa ja jotka on koottu yhteistyössä Euroopan komission, EMN-yhteyspisteiden ja EMN:n palveluntarjoajan kanssa.

Ihmiskauppaa pidetään nykyajan orjakauppana: se loukkaa räikeästi perusoikeuksia ja on vakava rikollisuuden muoto.  EU tunnustaa tarpeen havaita ja tunnistaa ihmiskaupan uhreiksi joutuneet ja tarjota heille apua, tukea ja suojelua. EU myös kehotti hiljattain jäsenvaltioita lisäämään lainsäädännön avulla valmiuttaan tunnistaa ihmiskaupan uhreja.

Tutustu synteesiraporttiin Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen turvapaikka- ja palauttamisprosesseissa tästä linkistä: http://www.emn.fi/files/959/EMN_ihmiskauppasynteesi2014_final.pdf

Lisää tietoa ja median yhteydenotot:

Ylitarkastaja Berit Kiuru, Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto, p. 0295 419 226, s-posti: berit.kiuru@migri.fi

Ylitarkastaja Venla Roth, Vähemmistövaltuutetun toimisto, p. 071 878 8667, venla.roth@ofm.fi

Johtaja Jari Kähkönen, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Joutsenon vastaanottokeskus, p. 02954 63210, jari.kahkonen@intermin.fi

Mari Kuusinen, OS/G Viestintä, p 040 196 4374, mari.kuusinen@osg.fi

 

Europeiska migrationsnätverket:

Finland utreder offer för människohandel på förhand

Ett offer för människohandel förblir ofta oidentifierat i det skede när man redan håller på att avlägsna en person som ansökt om internationellt skydd ur landet. Finland ligger dock på en god nivå i en internationell jämförelse.

I Europa och Finland har offer för människohandel störst risk att förbli oidentifierade i fall av påtvingat återvändande och Dublin-fall, konstateras i syntesrapporten Identifiering av offer för människohandel i asyl- och avvisningsprocesser som publicerats av Europeiska migrationsnätverket EMN. Det är dock svårt att påvisa problemets omfattning med statistiska metoder eftersom rapporten visar att statistiken i olika länder är oenhetlig och bristfällig.

Målet med undersökningen var att utreda huruvida eventuella offer för människohandel upptäcks och identifieras i de europeiska länderna. Undersökningen gällde både sökande av internationellt skydd och personer som förvägrats skydd genom avslående beslut och som förordnats påtvingat återvändande. Påtvingat återvändande innebär att en asylsökande fått avslående beslut på en ansökan om internationellt skydd och skickas mot sin vilja tillbaka till avgångslandet.

Föregripande utredning av offer räcker inte alltid till

I en internationell jämförelse har Finland en fördel genom att människohandel är ett känt fenomen hos oss. Myndigheterna kan vänta sig att det finns offer för människohandel bland asylsökande och utför föregripande utredning av dem.

- Utredningen skulle dock kunna vara aktivare även i det skedet då man redan utfärdat ett avslående beslut och ämnar avlägsna sökanden ur landet. Detta är fallet exempelvis i Tjeckien och Slovakien, säger överinspektör Berit Kiuru från EMN.

Finlands nationella rapportör om människohandel är Minoritetsombudsmannen, som under innevarande år också börjar övervaka återvändandet av utlänningar.

- Offer för människohandel talar ofta först när de är absolut tvungna att göra det eftersom de ofta fruktar både sina utnyttjare och myndigheterna. Därför borde man också försöka identifiera offer även i anslutning till påtvingat återvändande, bekräftar överinspektör Venla Roth från Minoritetsombudsmannensbyrå.

Identifieringen av offer försvåras särskilt av den så kallade Dublinprocessen, där till och med ensamkommande barn returneras till det EU-land där de först ansökte om asyl. När ett offer för människohandel ansöker om internationellt skydd i Finland, har han eller hon ofta blivit offer på annat håll.

- Internationella förpliktelser ålägger Finland skyldighet att skydda de mänskliga rättigheterna för alla människor som identifierats som offer för människohandel, även de som omfattas av påtvingat återvändande. Även i Finland behövs fortfarande insatser för att förhindra dessa fall, säger Roth.

Förläggningarna och medborgarorganisationerna stödjer arbetet

I Finland skulle man också kunna ta hjälp av personalen vid förläggningarna för att identifiera offer för människohandel.

- Offret tillbringar ofta mycket tid med förläggningens personal, vårdpersonal, psykolog eller socialarbetare. Offren kan utveckla en förtroendefull relation med dessa personer, berättar Kiuru.

Förläggningen i Joutseno, som ansvarar för systemet för att hjälpa offer för människohandel i Finland, har medverkat i ett projekt för att göra människohandel känt vid förläggningarna. Projektet finansieras av Europeiska flyktingfonden. Personalen har utbildats bland annat att identifiera offer för människohandel och leda dem till hjälpsystemet.

- Från förläggningarna leds fler och fler asylsökande som eventuellt blivit offer för människohandel till hjälpsystemet, berättar överinspektör Katri Lyijynen vid förläggningen i Joutseno om projektets resultat.

Inspiration till en modell för samarbete mellan medborgarorganisationer och förläggningarna kan hämtas från Frankrike. I syntesrapporten nämns att en lokal organisation för mottagning av asylsökande ingått avtal med medborgarorganisationen Association Foyer Jorbalan (AFJ). En psykolog som arbetar vid AFJ utreder personer som bor i förläggningen för att identifiera offer för människohandel bland dem.

- Genom samarbetet har också personalen vid förläggningen lärt sig att identifiera offer och kommunicera bättre med dem, berättar Kiuru om resultaten.

Barn får lida av människohandelns följder

Ett minderårigt barn kan hamna i en skyddslös ställning när en förälder som utsatts för människohandel söker internationellt skydd.

Föräldern kan vara i ett mycket dåligt psykiskt skick, och då har han eller hon dålig förmåga att trygga barnets ställning. Enligt överinspektör Venla Roth ska man i dessa fall särskilt måna om barnets bästa och förhindra att föräldern blir offer på nytt.

- Till Finland kommer bland annat nigerianska kvinnor som är gravida när de söker internationellt skydd. Man måste överväga huruvida de kan sändas tillbaka till ett land där barnets förälder blivit utnyttjad, säger Roth.

Syntesrapporten bygger på resultat som har presenterats i 24 nationella rapporter och som sammanställts i samarbete med Europeiska kommissionen, EMN-kontaktpunkterna och EMN:s serviceleverantör.

Människohandel betraktas som modern slavhandel. Den är en grov kränkning av de grundläggande rättigheterna och en allvarlig form av brottslighet.  EU erkänner behovet att upptäcka och identifiera personer som utsatts för människohandel och att hjälpa, stöda och skydda dem. Dessutom uppmanade EU nyligen medlemsländerna att genom lagstiftning öka sin beredskap att identifiera offer för människohandel.

Du kan ta del av syntesrapporten Identifiering av offer för människohandel i asyl- och avvisningsprocesser via länken: http://www.emn.fi/files/959/EMN_ihmiskauppasynteesi2014_final.pdf (på finska)

Mer information och mediekontakter:

Överinspektör Berit Kiuru, Europeiska migrationsnätverket, Migrationsverket, tfn 0295 419 226, e-post: berit.kiuru@migri.fi

Överinspektör Venla Roth, Minoritetsombudsmannens byrå, tfn 071 878 8667, venla.roth@ofm.fi

Direktör Jari Kähkönen, Hjälpsystemet för offer för människohandel, Joutseno förläggning, tfn 02954 63210, jari.kahkonen@intermin.fi

Mari Kuusinen, OS/G Viestintä, tfn 040 196 4374, mari.kuusinen@osg.fi

 

European Migration Network:

Finland screens victims of trafficking in human beings in advance

A victim of trafficking in human beings often remains unidentified at the stage where an applicant for international protection is already being removed from the country. Nevertheless, Finland places well in international comparison.

In Europe and in Finland, victims of trafficking in human beings are most likely to remain unidentified in forced return and Dublin procedures according to Identification of victims of trafficking in human beings in international protection and forced return procedures, a synthesis report published by the European Migration Network (EMN). However, determining the extent of the problem statistically is difficult, as the report indicates that the statistics maintained between different countries are inconsistent and incomplete.

The aim of the study was to examine whether potential victims of trafficking in human beings are detected and identified in European countries. The study concerned both applicants for international protection and those who have received a negative decision on their application for protection and are subject to forced return procedures. Forced return means that an asylum seeker has received a negative decision on the application for international protection and will be returned to his or her country of origin against his or her will.

Proactive screening of victims is not always sufficient

Finland’s strengths in the international comparison include the fact that trafficking in human beings as a phenomenon is familiar here. The authorities know to expect that there are victims of trafficking in human beings among asylum seekers, and they are screened on a proactive basis.

- However, screening could be more active in cases where a negative decision has already been issued and the applicant is being removed from the country, which, according to the report, is the practice in countries such as the Czech Republic and Slovakia, suggests Berit Kiuru, Senior Adviser at EMN.

In Finland, the National Rapporteur on trafficking in human beings is the Ombudsman for Minorities, who, in 2014, will also begin to monitor the returns of foreign nationals.

- Frequently, a victim of trafficking in human beings will not speak until he or she absolutely must, due to fear of both his or her exploiters and the authorities. For this reason, an effort should be made to identify victims also in connection with forced returns, confirms Venla Roth, Senior Adviser at the Office of the Ombudsman for Minorities.

The identification of victims is made more difficult particularly by the Dublin procedure, which involves returning applicants, even unaccompanied minors, to the EU Member State in which they first applied for asylum. Victims of trafficking in human beings who apply for international protection in Finland have often been victimised elsewhere.

- International obligations require Finland to protect the human rights of all those identified as victims of trafficking in human beings, including those who enter into forced return procedures. Finland still has work to do in preventing these types of cases, Roth says.

Reception centres and non-governmental organisations provide support

Reception centre staff could also provide assistance in the identification of victims of trafficking in human beings in Finland.

- Victims often spend a considerable amount of time with people such as reception centre staff, nursing staff, psychologists and social workers. They may form a relationship of confidentiality with victims, Kiuru explains.

Joutseno reception centre, which is responsible for the National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings in Finland, has participated in a project funded by the European Refugee Fund to increase awareness of the phenomenon of trafficking in human beings at reception centres. Staff have received training in skills such as identifying victims of trafficking in human beings and referring them to the national assistance system.

- The number of asylum seekers who are potentially victims of trafficking in human beings that have been referred from reception centres to the national assistance system has increased continuously, says Katri Lyijynen, Senior Adviser at the Joutseno reception centre.

Cooperation between non-governmental organisations and reception centres could be modelled after France. The synthesis report mentions that a French reception platform for asylum seekers has signed an agreement with the NGO Association Foyer Jorbalan (AFJ). A qualified psychologist working for AFJ assesses reception centre residents to identify victims of trafficking in human beings.

- Through the partnership, the reception centre staff have also learned to identify victims and communicate with them better, Kiuru says.

Children suffer the consequences of trafficking in human beings

A minor may become vulnerable when his or her parent applies for international protection and has been the victim of trafficking in human beings.

The parent may be in very poor psychological condition, which severely compromises his or her ability to protect the child’s position. According to Senior Adviser Venla Roth, special attention must be paid in such cases to realising the best interest of the child and preventing the revictimisation of the parent.

- For example, there are pregnant Nigerian women who enter Finland and seek international protection. We must carefully consider whether they can be returned to a country where the child’s parent has been subject to exploitation, Roth says.

The synthesis report is based on the results presented in 24 national reports compiled in cooperation between the European Commission, national EMN contact points and the EMN’s service provider.

Trafficking in human beings is recognised as “the slavery of our times”, a severe violation of fundamental rights and a serious form of crime.  The EU recognises the need to detect and identify persons who have been subjected to trafficking and offer them access to assistance, support and protection. The EU also recently called upon Member States to use legislative means to increase their capacity to identify victims of trafficking in human beings.

You can access the synthesis report Identification of victims of trafficking in human beings in international protection and forced return procedures from the link: http://www.emn.fi/files/907/EMN_Synthesis_Identification_Victims_Trafficking_Final_13March2014.pdf

Further information and media contacts:

Senior Adviser Berit Kiuru, European Migration Network, Finnish Immigration Service, tel. +358 (0)295 419 226, e-mail: berit.kiuru@migri.fi

Senior Adviser Venla Roth, the Office of the Ombudsman for Minorities, tel. +358 (0)71 878 8667, venla.roth@ofm.fi

Director Jari Kähkönen, National Assistance System for Victims of Trafficking in Human Beings, Joutseno reception centre, tel. +358 (0) 2954 63210, jari.kahkonen@intermin.fi

Mari Kuusinen, OS/G MarCom, tel. +358 (0)40 196 4374, mari.kuusinen@osg.fi

Liitetiedostot

Mikä on EMN?

Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa. Vastaavia yhteyspisteitä on kaikissa EU-maissa sekä Norjassa joka myös osallistuu verkoston toimintaan. Verkoston puheenjohtajana toimii EU:n komissio.

Verkoston tehtävänä on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. Tietoa jaetaan poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös yleisölle.

Keskeistä EMN:n tuottamaa tietoa ovat vuosittaiset raportit maahanmuuttopolitiikan kehityksestä EU-jäsenmaissa ja -elimissä sekä erilaiset teematutkimukset ajankohtaisista muuttoliikeaiheista.

Suomen omat EMN-verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi.

 

Vad är EMN?

Europeiska migrationsnätverkets (European Migration Network, EMN) finska kontaktpunkt är Migrationsverket. Motsvarande kontaktpunkter finns i alla EU-länder samt Norge, som också deltar i nätverkets verksamhet. Nätverkets ordförande är EU-kommissionen.

Nätverkets uppgift är att producera aktuell, opartisk, tillförlitlig och jämförbar information om invandrings- och asylfrågor för att stödja planeringen av politiken inom Europeiska unionen. Informationen ges till politikerna och myndigheterna men även till allmänheten.

Viktig information som EMN tar fram är de årliga rapporterna om utvecklingen av migrationspolitiken i EU-medlemsländerna och EU-organen samt olika temaundersökningar om aktuella migrationsfrågor.

Finlands egna EMN-webbsidor finns på: www.emn.fi.

 

About the EMN

The Finnish National Contact Point for the European Migration Network (EMN) operates in connection with the Finnish Immigration Service. National contact points have been set up in each EU Member State, as well as in Norway, which also participates in the network. The network is chaired by the EU Commission.

The task of the EMN is to support policy-making in the European Union by providing up-to-date, objective, reliable and comparable information on migration and asylum. In addition to politicians and government officials, information is also disseminated to the general public.

Among the most important outputs of the EMN are annual reports on the development of the immigration policies of EU Member States and institutions, as well as various thematic studies on topical migration issues.

Finland’s national EMN website is at www.emn.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs