Puhevammaisten henkilöiden kommunikointimenetelmänä käytettävää bliss-kieltä kehitetään parhaillaan Turussa kansainvälisessä bliss-paneelissa. Kerran vuodessa kokoontuva paneeli järjestetään 26.10–1.11.2017, ja se pidetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa.
Paneelin tarkoituksena on laatia uusia bliss-symboleja sekä tarkentaa bliss-kielen kielioppia. Kokoukseen on kokoontunut 28 osallistujaa seitsemästä maasta; mukana on muun muassa puheterapeutteja, puhevammaisten tulkkikouluttajia, kielitieteilijöitä ja kääntäjiä.
Kansainvälinen bliss-komitea Bliss Communication International kerää paneeliin toiveita uusiksi symboleiksi eri puolilta maailmaa, ja paneeli pyrkii laatimaan symboleita mahdollisimman paljon. Kokouksen jälkeen symbolit tarkastetaan ja lopulta hyväksytään kieleen.
Bliss-kieltä käytetään ympäri maailmaa puhetta tukevana ja korvaavana kommunikointikeinona sekä lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen tukena. Bliss-symbolit muodostuvat geometrisistä peruskuvioista, kaarista ja pisteistä.
Menetelmän on luonut juutalainen Charles Bliss, joka kehitti sen toisen maailmansodan jälkeen maailmanrauhan edistämiseksi. Puhevammaisten henkilöiden kommunikointimenetelmäksi bliss-kieli otettiin 1970-luvulla.
Suomeen bliss-kielen toi Ruotsista puheterapeutti Birgitta Lönnqvist tasan 40 vuotta sitten, vuonna 1977. Aluksi Lönnqvist käytti kieltä yhden asiakkaansa tukemisessa.
Bliss-paneelin ovat järjestäneet yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, BlissPortti, Folkhälsan ja terapiakeskus Sateenkaari. Kokouksessa on myös juhlittu bliss-paneelin 40-vuotista historiaa Suomessa, ja lauantaina julkistettiin Suomessa bliss-kieltä ensimmäisenä käyttäneen Leo Leppälän kirjoittama elämäkerta.
Kuvateksti: Bliss-symbolit kootaan bliss-tauluun. Kuva bliss-paneelista 2017. Kuva: Karoliina Joutsia
Lisätietoja:
tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia, Diakonia-ammattikorkeakoulu
050 072 2198
[email protected]
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen. Diakin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Diakissa on noin 3 000 opiskelijaa ja noin 250 työntekijää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1