Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sisustaminen » Viherpäivillä: Ympäristöltä odotetaan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä

Viherympäristöliitto ry

Viherpäivillä: Ympäristöltä odotetaan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä

Tiedote.
Julkaistu: 11.02.2016 klo 10:00
Julkaisija: Viherympäristöliitto ry

Kaupungistuminen ja erityisesti tiivistyvä kaupunkirakenne asettavat aivan uusia paineita ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Viheralueiden merkittävät hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille on jo tunnustettu. Oman värikkään lisänsä tuo asukkaiden moninaiset ja osin toisistaan poikkeavat tarpeet. Kestävyys oli pääteemana tänään Viherympäristöliiton järjestämillä Viherpäivillä, jonne oli kokoontunut tuhat viherammattilaista.

 Luonnon ja ihmisen terveyden välisistä suhteista on jo tehty runsaasti monitieteistä tutkimusta. Viherpäivillä Jyväskylässä professori Ulrika K. Stigsdotter esitteli Kööpenhaminan yliopiston ja Tanskan kansanterveyslaitoksen yhteisiä tutkimuksia. Hänen mukaansa on jo olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että luontoympäristöllä on terveysvaikutuksia ja se tarjoaa puitteet erilaisille luontoterapioille.

-Päättäjät, maankäytöstä vastuulliset ja terveysammattilaiset alkavat ymmärtää ympäristön potentiaalin terveyden parantamiselle. Useissa hallinnon viimeaikaisissa politiikkapapereissa on korostettu luontoympäristön merkitystä parannettaessa kansanterveyttä ja vähennettäessä huonon terveyden taakkaa ja lisättäessä kansalaisten tasa-arvoa terveysasioissa. Viranomaiset ovat nostaneet hyvän kansanterveyden tulevaisuuden kestävän kehityksen tärkeimmäksi resurssiksi, Ulrika K. Stigsdotter kuvasi kestävän kehityksen kansanterveydellistä ulottuvuutta.

Lisääkö yhteisöllisyys asukkaiden vastuuta ympäristöstään?

Asumisen ja asuinympäristöjen suunnittelussa yhteisöllisyyden teema pienentää omaa mutta lisää yhteistä tilaa. Asuinpinta-alan kutistaminen on parhaimmillaan kestävyyttä edistävää ja asumiskustannuksia pienentävää.

- Mutta lisääkö tämä suunnittelutavoite asukkaiden vastuunottoa ympäristöstään ja toisistaan, kysyi maisema-arkkitehti Eija Hasu Aalto-yliopistosta ja vastasi, että tutkimusten valossa pihapiirit voivat olla juuri niitä alueita, joissa asukkaat ottavat enemmän vastuuta - myös ne, jotka eivät muuten yhteisöllisyydestä perusta. Vihervuoden kunniaksi on aika avata pihamme ja lähipuistomme yhteisen tekemisen ja harrastamisen areenoiksi ja löytää eri asukasryhmien osallistumista tukevia tapoja.

Asukkailla on ollut mahdollisuus osallistua Helsingin kaupungin rakennusviraston vetämiin suunnitteluhankkeisiin järjestelmällisesti jo1990-luvulta lähtien. Osallisuus painottuu useimmiten maisema-, viher- ja luonnonhoidon suunnitteluun, koska tällaisessa suunnittelussa on usein useampia vaihtoehtoja ja lähestymistapoja kuin muissa kaupunkiympäristön hankkeissa.

-Nuorten ääni on nykyisin helppo saada kuuluville Helsingissä, sillä äänikanavana Helsingissä toimii Ruuti. Se on selkeä tapa saada nuorten ajatukset ja mielipiteet kuuluville. Ruutia pyörittää nuorisoasiankeskus. Rakennusvirasto on sitoutunut muiden hallintokuntien kanssa käyttämään Ruutia toiminnassaan, kuvaili toimistopäällikkö, maisema-arkkitehti Jussi Luomanen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kaupunkinsa tapoja osallistaa asukkaita ympäristövastuuseen.

Jussi Luomasen mukaan muut asukasryhmät on yksinkertaisesti etsittävä tapauskohtaisesti. Usein aluesuunnittelun yhteydessä järjestettyihin vuorovaikutustapahtumiin osallistuu jo eläkeikään ehtineitä. Yllättäen työssä käyvien äänen saaminen kuuluville saattaa tulevaisuudessa olla oman pohdintansa arvoista.

Myös kaupungissa voidaan vahvistaa luontoa

-Ympäristön kantokyky on vaarantunut perustavanlaatuisella tasolla, ja ihmisen toiminta heikentää luonnon toimintaedellytyksiä yhä enenevästi. Voisimmeko rakentaa ja hyödyntää ympäristöämme siten, että heikentämisen sijaan vahvistamme ja tuemme luonnon systeemejä? Sosio-ekologisen lähestymistavan ideana on luoda ja tukea systeemejä, jotka toimivat luonnon toimintaedellytyksiä parantaen. Sekä rakennetun ympäristön että sosiaalisten systeemien tulisi osallistua luonnon toimintaan siten, että sekä ihminen että luonto voivat hyvin, sanoi arkkitehti Katri-Liisa Pulkkinen Aalto-yliopistosta.

Katri-Liisa Pulkkinen vaati muutosta ajattelussa: ihminen ei voi olla yksinoikeutettu luonnon hyödyntäjä, vaan toimintamme tulisi olla vuorovaikutteista ja hyödyllinen osa kokonaisuutta. Haittojen minimoinnin sijaan rakentamisessa tulisi keskustella siitä, millaisia ekologisten systeemien toimintaa vahvistavia ja tukevia ratkaisuja voimme kehittää ja toteuttaa. Mitä rakennammekin, sen tulisi tukea luonnon monimuotoisuutta eheyttäen ja vahvistaen paikallisten ekologisten toimintojen systeemejä.

Lisätietoja: Viherympäristöliitto ry, Jyri Uimonen 040 827 4833 ja Seppo Närhi 0400 419 085

Viherympäristöliitto ry on valtakunnallinen viheralan keskusjärjestö. Liitto koordinoi teemavuoden järjestelyjä.

Lisätiedot Viherympäristöliitosta: www.vyl.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs