Kaupan alalla arvostetaan kohtaamisia ja kansainvälisyyttä - työn murros alalla näkyy jo

IKEA Suomen teettämän tuoreen analyysin mukaan työelämän muutoksesta puhutaan paljon, mutta kaupan alaa ei ole huomioitu keskustelussa riittävästi. Ala on suurin elinkeinoelämän työllistäjä Suomessa ja sillä on merkittävä rooli erityisesti nuorten työllistymisessä. Tuoreen analyysin* mukaan alan kiinnostavuutta lisäävät mahdollisuudet työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä kansainväliset työtehtävät.

Kaupan ala työllistää Suomessa lähes 300 000 henkeä, joista alle 25-vuotiaita on 21 prosenttia. Näistä IKEA Suomessa työskentelee noin 1 600 henkeä, joista alle 25-vuotiaita on 27 prosenttia. Kaupan alan työnantajana IKEA Suomi haluaakin lisätä keskustelua työn tulevaisuudesta kaupan alalla.

IKEA Suomi selvitti, miten työelämän ja työntekemisen murroksesta Suomessa puhutaan ja miten kaupan ala näkyy keskustelussa. Analyysissa nousi viisi trendiä, jotka johtavat työn muutokseen ja tulevaisuuteen liittyvää keskustelua: digitalisaatio, kansainvälisyys, työn muutos, väestön ikääntyminen sekä brändien ja arvojen merkitys. Keskustelua trendeistä syvennettiin IKEA Suomen 17. elokuuta järjestämässä ”Vetoa ja voimaa kaupan alalle” -keskustelutilaisuudessa.

Digitalisaatio on työn muutoksen ytimessä – asennemuutosta vaaditaan

Digitalisaatio tulee korvaamaan perinteistä ihmistyötä yhä useammalla alalla. Merkittävä määrä tehtäviä muuttaa muotoaan ja osa töistä automatisoituu. Kaupan alan digitalisaatiosta keskustellessa keskitytään usein erilaisiin digitalisaation mahdollistamiin uusiin kanaviin. Todellisuudessa asiakkaat hakevat kuitenkin kaupalta ratkaisuja, palveluja ja kokemuksia, eivät kanavia.

- Kaupan alalla on kova tahto hyödyntää dataa ja kehittää sen avulla uusia palveluita ja konsepteja. Koveneva kansainvälinen kilpailu, verkkokauppa mukaan lukien, tulee jopa lisäämään osa-aikatyötä. Työ vaatii entistä monipuolisempaa osaamista ja jatkuvaa uuden opettelua. Se haastaa työntekijöiden asenteita. Samalla se vaatii innovatiivisuutta alalta työnantajana sekä muutosta sosiaaliturvajärjestelmältämme, kuvaa Kaupanliiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala keskustelutilaisuudessa.

- Myyjä on vanhanaikainen termi. Työntekijät ovat enemmän ja enemmän asiantuntijoita, ratkaisujenlöytäjiä tai elämysoppaita. Myyntityössä korostuu yhä enemmän ihmisten välinen kohtaaminen, sanoo henkilöstöjohtaja Camilla Weurlander IKEA Suomesta.

Kansainvälinen työ houkuttaa kaupan alalle

Analyysissa käytetystä tutkimuksesta* selvisi, että kaupan alan työntekijöille työn tarjoamat kansainväliset mahdollisuudet (55 %), luovat työtehtävät (78 %) sekä hyvät etenemismahdollisuudet työssä (64 %) ovat keskiarvoa tärkeämpiä asioita. Lisäksi 86 prosenttia (ka. 71 %) kaupan alan työntekijöistä arvostaa sitä, että voi työskennellä monien erilaisten ihmisten kanssa.

- Monimuotoisessa työympäristössä mielenkiintoista on se, miten osataan johtaa erilaisia ihmisiä, jotta saadaan hyvä kokonaisuus, jossa kaikki viihtyvät. Monikulttuurisuus ja kaupan alan kansainväliset työmahdollisuudet tekevät työpaikasta kiinnostavan erityisesti nuorille, Camilla Weurlander kuvaa.

- Erilaiset vaihto-ohjelmat tuovat kokemusta kansainvälisistä ympäristöistä, mikä madaltaa kynnystä toimia eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Samalla suhtautuminen kansainväliseen urakehitykseen on avoimempi, kertoo Lidl Suomen henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

- Kaupan alan kilpailuvalttina on erilaisten ihmisten kohtaaminen. Ihmiset ovat myös tietoisempia ja kiinnostuneempia esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ja logistiikka on iso osa kaupan alan toimintaa. Yhteisen hyvinvoivan maapallon eteen halutaan tehdä töitä, sanoo Insinööriliitossa työskentelevä työelämän asiantuntija Jenni Karjalainen.

Työn merkityksellisyyden juuret ovat arvoissa ja asenteissa

Kaupan alan työntekijät odottavat keskiarvoa enemmän brändeiltä kannanottoja asiakkaan hyvinvointiin, tuotteiden laatuun ja hinnoitteluun sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyen, kertoo tutkimus. Lisäksi yli puolet kaupan alan työntekijöistä odottaa brändien ottavan selkeästi kantaa niiden toimintaa ohjaaviin arvoihin. Yritys voi korostaa omista arvoistaan kumpuavia toimintaperiaatteitaan ja sitouttaa niillä niin työntekijöitä kuin asiakkaita.

- Arvojen avulla työntekijä pystyy arvioimaan ja priorisoimaan toimintaansa jokaisessa tilanteessa. Kun arvot ovat aidot ja toteutuvat yrityksen arjessa, ne vetävät puoleensa niitä ihmisiä, jotka ne allekirjoittavat, sanoo Weurlander.

Väestön ikääntymisellä on jo vaikutuksensa myös kaupan alaan. Digitalisaation rinnalla kaupan tulevaisuuden iso kysymys on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle.

- Vanheneva väestö voi jäähdyttää talouden dynamiikkaa ja kulutusta: 70-80-vuotias syö tai ostaa vaatteita paljon vähemmän kuin 40-vuotias. Nuoret haluavat olla entistä enemmän kriittisiä kuluttajia ja miettivät ympäristöasioita. Kuitenkin verkkokaupasta tilataan paljon, vaikka tiedetään ekologiset ongelmat, Lavikkala kuvaa.

Kaupan alan tulee kyetä luomaan konsepteja kaikenlaisten ikäryhmien palvelemiseen – digitalisaation aiheuttamat muutokset huomioiden.

Työelämän murros on jo nähtävissä kaupan alalla. IKEA Suomi haluaa lisätä avointa keskustelua alan työn tulevaisuudesta ja vastata työn murroksen haasteisiin yhdessä muiden kaupan alan toimijoiden kanssa.

*Analyysin pohjana on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston raportteja työn tulevaisuudesta sekä Solitan raporttia kaupan trendeistä ja tulevaisuudesta. Analyysissä hyödynnetään myös Pohjoisranta Burson-Marstellerin arvo-, asenne- ja mediankäyttö tutkimuksen tuoreita tuloksia. Lisäksi analyysissa tarkastellaan trendeihin liittyvää mediakeskustelua viimeisen vuoden ajalta. Analyysi on kokonaisuudessa saatavilla: IKEA.fi/tyon-tulevaisuus