“Yllätyimme lyhytelokuvakilpailun suosiosta. Mukaan haki 521 ihmistä 56:lla elokuvalla. Nyt katsojatkin pääsevät vihdoinkin näkemään nämä upeat jatkoon päässeet 37 elokuvaa neljässä näytöksessä festivaalin lauantaina. Lyhytelokuvakilpailun finaalinäytökset yllättävät takuulla katsojat monipuolisuudellaan ja tunteiden kirjolla. Kangasala pursuaa lahjakkaita tekijöitä elokuvamaailmasta niin harrastaja- kuin ammattilaiskentällä!”, elokuvafestivaalin tuottaja Tiia Ennala iloitsee.
Lyhytelokuvakilpailun pääpalkintona on 1000 € rahapalkinto. Voittajan valitsee tuomaristo, johon kuuluu suomalaisen elokuva-alan kärkinimiä; Marko Talli (Yellow Film, Head of Films, tuottaja), Eero Herranen (näyttelijä ja somevaikuttaja @eurohoo), Tuija Halttunen (käsikirjoittaja ja ohjaaja, Näin pilvet kuolevat), sekä Ilkka Rahkonen (elokuva-alan konkari joka tunnetaan Film Tampereesta ja Hollywood-tuotantojen kuten DUAL -elokuvan tuomisesta Suomeen).
Tapahtuman tarkoituksena on tuoda ihmiset yhteen elokuvakulttuurin pariin ja tarjota heille elokuvaelämysten lisäksi myös opittavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa, mahdollisuuksia verkostoitua ja osallistua mukaan ohjelmaan. Siksi festivaali tarjoaa kaiken oheisohjelman maksuttomana.
Elokuvanäytöksiin saa ostettua yksittäisiä elokuvalippuja 10/9 € hintaan. Ensimmäistä kertaa myynnissä on myös festivaalirannekkeita, joilla pääsee edullisesti ja vaivattomasti kaikkiin päivän elokuvanäytöksiin.
Elokuvien historiasta kiinnostuneille perjantain ohjelmistossa on vanhojen Kangasala-aiheisten lyhytfilmien näytös, sekä Suomen lyhytelokuvahistorian pioneerin, Raimo Siliuksen, luento lyhytelokuvien historiasta.
Lauantai aloitetaan Näin pilvet kuolevat -dokumenttielokuvalla ja tekijätapaamisella. Sen jälkeen nähdään lyhytelokuvakilpailun finalistien neljä näytöstä, myös yleisö saa äänestää suosikkiaan. Illan kruunaa Wacky Tie Films esittää -näytös, jossa nähdään kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla kiertäneitä ammattilaistuotantojen lyhytelokuvia, kuten juuri ensiesityksen saanut ja palkittu Lasse kaatuu, voi ei!. Wacky Tie esittää -näytöksen lyhytelokuvia on pohjustamassa Wackyn tuottaja Pasi Hakkio ja Film Tampereen Niina Virtanen. Iltaa jatketaan näyttelijä Jere Saarelan vetämässä aikuisille ja nuorille suunnatussa näyttelijätyöpajassa. Loppuillan ohjelmassa on elokuvatietovisa ja livemusiikkia Jalmarissa, verkostoitumista ja rentoa yhdessäoloa. Livemusiikista vastaa The Voice of Finlandista tuttu brittilaulaja Colin Hartley.
Sunnuntaina keskitytään ammattilaistuotantoihin tekijätapaamisineen, työpajoihin sekä luentoihin. Aamu alkaa Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri -elokuvanäytöksellä ja tekijätapaamisella, paikalla kertomassa elokuvastaan on Heikki Salo ja Timo Kahilainen, keskustelua on moderoimassa tuottaja Ilkka Niemi Legenda Film&Tv -tuotantoyhtiöstä. Tilaisuus on osa Legendan 20-vuotisjuhlavuotta. Sunnuntaina koetaan myös paikallinen kuuluisuus, lasten ja nuorten tekemä Charles Smith – Tehtävä Kangasalla -elokuva ja nuori elokuvantekijä Aaro Riponiemi saapuu kertomaan millaista on olla nuori elokuvantekijä. Juuri ensi-iltaansa viettänyt Kyllä isä osaa -elokuva esitetään sunnuntain ohjelmistossa, ja paikalle saapuu ohjaaja Panu Raipia tekijätiimin kera kertomaan elokuvasta ja sen vaiheista.
Sunnuntain runsaasta työpaja-, ja luentotoiminnasta vastaa Tiktokista tuttu näyttelijä Eero “Eurohoo” Herranen, Ari Savonen ja Heikki Häkkinen. Lapsille ja nuorille suunnatussa “Miten musta tulee näyttelijä” -työpajassa sukelletaan Eero Herrasen kanssa näyttelijätyön maailmaan, ja hän jakaa vinkkejä näyttelemisen aloittamiseen. Tehostemaskeerauksesta kiinnostuneet pääsevät elokuvamaskeeraaja Ari Savosen työpajaan, jossa elävälle mallille maskeerataan tehostemaskeeraus. Savonen opettaa miten kotikonstein voi tehdä näyttäviä maskeerauksia. Festivaalin viimeisessä luennossa lavasterakentaja Heikki Häkkinen kertoo työstään lavasterakentajana ja isomman luokan elokuvien lavastuksesta. Häkkinen on tunnettu mm. Myrskyluodon Maijan kulissien rakentamisesta.
Festivaalien päätöstapahtumassa sunnuntai-illan palkintogaalassa selviää, kuka voittaa historian ensimmäisen Kangasala Film Festival -lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnon. Myös muut palkinnot (Yleisön suosikki ja Paras meininki -palkinnot) jaetaan palkintogaalassa.
Koko viikonlopun festivaalissa saa nauttia myös maksuttomasta Lasten yhteistötaidepajasta, jossa pääsee askartelemaan oman aarteen. Dokumentaariseen Meidän Kangasala -valokuvanäyttelyyn vapaa pääsy. Kulttuuriravintola Jalmarissa elokuva-aiheinen menu viikonlopun ajan (leffamaailmasta tuttuja ruoka-annoksia ja cocktaileja). Nuva Game Cornerissa sunnuntaina klo 13-19 pingistä, pinssipajaa, hengailua ja videopelejä.
Tapahtuman järjestää Kangasala-talo yhdessä kumppaneiden kanssa: Kangasalan Sanomat, Visit Kangasala, OP Kangasala ja Tredu
Liitteenä koko ohjelmisto myös listauksena tekstinä ja julisteena.
Lisätietoja ja median vapaalipputiedustelut:
Tiia Ennala, tuottaja
tiia.ennala@kangasala-talo.fi, p. 050 530 1512
Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (Ikatan) opiskelijat ovat saaneet useita mitaleja ja kunniamainintoja valtakunnallisen SAKUstars-kilpailun ennakkosarjoissa. Kunniamaininnan sai myös Sasky Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen (TKTO) opiskelija.
SAKUstars on valtakunnallinen kulttuurikilpailu ja siihen voivat osallistua kaikki ammattiin opiskelevat ympäri Suomen. Kilpailussa on sarjoja sekä ennakkoon lähetettäville töille että paikan päällä tehtäville suorituksille.
Saskyn Ikatan opiskelijat saivat ennakkosarjoissa yhteensä yhden kultamitalin, kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Kunniamainintoja Saskyn opiskelijoille tuli yhteensä peräti 22. Ennakkosarjat järjestettiin mm. useassa eri kuvataiteen, käsityötaiteen ja sanataiteen lajissa. Kilpailuun lähetettiin n. 750 ennakkotyötä, joiden joukosta kunkin lajin raati valitsi voittajat.
Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuja on järjestetty vuodesta 1953 alkaen, SAKUstars-nimellä vuodesta 2008 lähtien. SAKUstarsin tarkoitus on kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksessa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda esiin sellaista osaamista, joka ei oppilaitoksen arjessa välttämättä tule esiin. Kisajärjestäjänä toimii jokin Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n jäsenyhteisöistä.
Vuoden 2024 SAKUstars -kilpailujen järjestämisestä vastaa Sasky. Kilpailun livesarjat järjestetään Ikaalisissa 23.-25.4.2024, jolloin kilpaillaan mm. musiikin ja näyttämötaiteen parissa. Ilmoittautumisaika livesarjoihin on vielä hetken käynnissä, tällä hetkellä ilmoittautuneita on n. 550.
Alla olevissa tuloksissa mainitut henkilöt opiskelevat Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, jos ei erikseen muuta mainita.
2. Aino Ellilä-Rocca
3. Minna Vihanta
Kunniamaininnat: Timo-Erkki Varpainen, Eeva Kallio
3. Anu Tasala
Kunniamaininnat: Kaisa Heinonen, Viivi Lahtinen, Pia Tammi, Yuki Hattori, Kari Kosonen, Vladimir Soldatov, Carita Ahonen (Sasky Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos)
Kunniamaininnat: Iita Annala, Ulpu Kaikkonen
Kunniamaininta: Ulpu Kaikkonen
2. Korppi Solala
3. Liisa Olkinuora
Kunniamaininnat: Angelina Wivolin, Ulpu Kaikkonen
1. Timo Hujala
3. Leona Hanhisalo
Kunniamaininnat: Tuuli Metsärinne, Jerna Tammipuro, Vladimir Soldapov, Tiia Lahdelma
Kunniamaininnat: Roosa Littow, Kaisa Laakso, Hilda-Matilda Hartikainen, Timo Hujala
Riina Sunila, SAKUstars2024 -kisojen kisaemo
puh. 040 084 5001, riina.sunila@sasky.fi
Terhi Leppä, SAKUstars2024 -kisojen kisasihteeri
puh. 044 755 4511, terhi.leppa@sasky.fi
Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja, Sasky
puh. 050 340 6221, antti.lahti@sasky.fi
Kevään kohistessa kovaa vauhtia Kustannus-Mäkelässä katsotaan jo loppuvuoden kirjoja kohti. Työn alla on runsas valikoima laadukkaita lasten- ja nuortenkirjoja, inspiroivia harrastekirjoja ja jännittäviä dekkareita.
🍂 Kustannus-Mäkelä avaa kirjasyksyn tavallistakin iloisemmissa merkeissä, sillä juhlimme Tietopöllö-palkitun Elsa ja Lauri -sarjan 10-vuotisjuhlaa – uudella kirjalla tietysti! Kirjailija Kerttu Rahikan ja kuvittaja Nadja Sarellin Elsa ja Lauri temppuilevat kutsuu pienet lukijat liikkumaan, leikkimään ja pelaamaan.
🍂 Tunnelmaa nostattaa myös muu kotimainen valikoima, kuten Metsämarja ja Antti Aittokosken laululeikkikirja Pikkulin metsä soi ja Ympyräiset-tunnetaitosarjan uutuudet. Kerttu Rahikan ja Henna Ryynäsen Vaapero ja Taapero -sarja jatkuu ruokailuteemaisella kuvakirjalla. Pikkukoululaisille suosittelemme Lauri Hirvosen kynäilemiä Emilian ja Oliverin seikkailuja ja vähän isommille Heli Koskisen kirjoittamaa ja Mari Luoman kuvittamaa pelimaailmaan sijoittuvaa Zeta-sarjaa. Hanna Kökön nuortenromaani Rocky, Rauha ja Surmalammen yö punoo kutkuttavasti yhteen jännitystä ja ihmissuhteita.
🍂 Kuvakirjoissa valikoima on laaja ja laadukas, niin kuin Mäkelältä osataan odottaa. Mimmi Lehmä ja Varis kertaavat ystävyyden pelisääntöjä kirjassa Mimmi Lehmä on surullinen. Vallun Maagisessa maailmassa hypätään hoksottimet haastavaan etsintäseikkailuun. Hirmuliskojengi hauskuuttaa myös perheen pienimpiä, kun sarjan seuraksi ilmestyy kaksi Pienten oma hirmuliskojengi -kirjaa.
🍂 Katselukirjoissa opitaan tunnistamaan lintuja ja tutkitaan vettä yhdessä Maisan kanssa. Kurkista luukkujen alle niin Tammimetsässä kuin Peten ja Pulmun seurassa. Hauskan yhdistelykirjan avulla etsitään, löydetään ja yhdistetään 101 asiaa avaruudesta.
🍂 Helppolukuisissa kirjoissa tarjoillaan runsaasti luettavaa monille taitotasoille: suuraakkosin tavutettuja, pienaakkosin tavutettuja ja selkeästi jäsenneltyjä tavuttamattomia kirjoja. Nyt on varaa valita! Haluatko lukea hevosista, lohikäärmeistä, mutakaaoksesta, koulumaailmasta vai Pizzahäiriöstä avaruusraketissa?
🍂 Lasten tietokirjoissa tutustutaan ihmiskehon toimintaan, tulivuoriin ja elämään eri puolilla maailmaa. Tartu kynään ja pian voit huudahtaa: Minä osaan piirtää! Nuorille taiteilijoille tarjoamme fantasiateemaisen piirtämisoppaan.
🍂 Aikuisten harrastekirjoissa maalataan vesiväreillä, ommellaan vaatteita lapselle uudenlaisella otteella ja virkataan suloisia koiria ihaniksi pehmohahmoiksi. Ekosiivoojan käsikirjasta huippusuosioon noussut Ellinor Sirén esittelee kukkaroa säästävät vinkit uutuudessaan Ekoniksen käsikirja.
🍂 Jännityksestä vastaavat Johanna Savolaisen arvoitusdekkari Kylmempi kuin kuolema ja Ville Nummenpään Kyy-trilogian jarruitta kaahaava päätösosa Viimeinen kyyti.
🍂 Uusintapainoksissa nähdään muun muassa Peppe, Elsa ja Lauri, lukuisia helppolukuisten sarjojen suosikkeja, jo kolmanteen painokseen yltänyt Sormenpäissä joulu sekä piirustuskirjoja. Pikkuli-kuvakirjasarjan uudistetuissa painoksissa on nyt mukana myös tunnetaitonurkkaus!
🍂 Äänikirjoina kuullaan Lauri Hirvosen lastenromaanisarjan kaksi ensimmäistä osaa Kesäkioski ja Kimurantti kisakeikka, Zeta-sarjan toinen osa Zeta: Paras peli voittakoon! sekä Hilja-sarjan tuorein kirja Hilja ja suuri remonttikesä.
Tutustu syksyn 2024 kirjoihin tästä.
Tervetuloa hyvien kirjojen pariin!
Luovan suunnittelun Vuoden Huiput 2023 -kilpailun shortlista on julkistettu. Palkinnot jaetaan gaalassa Tanssin talossa 18.4.2024.
Vuoden Huiput -tuomaristo arvioi viime vuoden suomalaisen luovan suunnittelun parhaimmiston helmikuun alussa. Tuomarointi toteutettiin ennakkotuomaroinnin osalta digitaalisesti ja lauantaina 10.2. koko 66 hengen luovista suunnittelijoista koostuva Vuoden Huiput 2023 -jury kokoontui Metropolian Hämeentien toimipisteeseen.
Vuoden Huiput 2023 -kilpailuun osallistui 687 työtä 14 eri sarjaan. Eniten kilpailutöitä lähetettiin Liikkuva kuva sarjaan (71), mutta myös Kuva, Identiteetti, Teksti-sarja keräsivät runsaasti entryjä. Uutena sarjana kilpailussa oli mukana viime vuoden jokeri eli Strategia-sarja. Tämän vuoden ilo-teemainen Jokeri-sarja oli yksi suosituimmista sarjoista 60:llä kilpailutyöllä.
Vuoden Huiput 2023 -kilpailun shortlistalla on kaikkiaan 105 työtä. Shortlistalla työt ovat satunnaisessa järjestyksessä ja sieltä löytyvät kaikki myöhemmin gaalassa palkittavat ja Vuoden Huiput -vuosikirjaan valitut työt.
Vuoden Huiput 2023 -gaala järjestetään Tanssin talossa 18.4.2024 ja tapahtuman liput tulevat myyntiin maaliskuussa. Gaalassa tullaan jakamaan 40 Hopeahuippua ja 14 Kultahuippua sekä yksi erikoispalkinto. Lisäksi jaetaan joukko henkilöpalkintoja. Kultahuipuista äänestettiin suljetulla äänestyksellä, joten niiden saajat selviävät tuomareillekin vasta palkinnonjaossa. Kultahuipuista ylituomari Laura Väinölä valitsee koko kilpailun parhaan, Grand Prix -palkinnon saavan työn.
Tutustu shortlistaan: vuodenhuiput.fi/tulokset
Lisätiedot:
Vuoden Huiput -tuottaja Julia Valanne, 050-5177906, julia.valanne@grafia.fi
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
Suomen Kirjasäätiö kutsuu suomalaisia rauhoittumaan kirjojen pariin Lukurauhan päivän merkeissä tämän viikon sunnuntaina 18.2. Lukurauhan päivää vietetään tänä vuonna jo kymmenettä kertaa. Tarkoitus on rauhoittaa päivä kirjojen lukemiselle tai kuuntelemiselle, yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Tänä vuonna lukurauhan julistaa professori, taiteilija Jorma Uotinen Suomen Kirjasäätiön somekanavissa Facebook, Instagram, X julkistettavan videon muodossa. Toisella videolla Uotinen kertoo oman lukurauhansa löytyvän aina yöaikaan, jolloin lukeminen on intensiivisintä.
Kirjasäätiön somekanavissa myös viime vuoden Finlandia-palkintolautakuntien jäsenet vinkkaavat luettavaa Lukurauhan päiväksi. Toivomme myös muilta lukusuosituksia sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #lukurauha ja #läsro.
Lukutaito on kiistatta avain mielekkääseen ja merkitykselliseen elämään. Laskevien Pisa-tulosten valossa on tärkeää nostaa keskiöön lukutaidon tärkeys. Oleellista on, että myös vapaa-ajalla tartuttaisiin kirjaan ja keskityttäisiin lukemaan pitkää tekstiä vastapainona nopealle somevirralle.
Suomen Kirjasäätiö haluaa muistuttaa Lukurauhan päivän kampanjallaan, että kirjallisuus ja sen lukeminen avaavat portteja ja maailmoja jokaiselle, mutta muovaavat myös koko Suomen tulevaisuutta. Ilman lukevaa kansaa Suomen menestymisen ja kriiseistä selviämisen mahdollisuudet ovat heikot. Kirjallisuuteen kohdistuvat leikkaukset ja veronkorotukset eivät tue suomalaisten lukutaitoa.
Kannustamme kaikkia mukaan Lukurauhan päivään ja levittämään lukurauhaa ympärilleen. Lukurauha-logoa saa käyttää vapaasti Lukurauhan päivään liittyvässä viestinnässä.
Jokainen on ansainnut aikaa lukemiselle ja lukurauhan!
#lukurauha #läsro
Suomen Kirjasäätiö
Elina Lahdenkauppi
pääsihteeri
elina.lahdenkauppi@kustantajat.fi
p. 040 722 3988
Utställningen behandlar ett hektiskt årtionde då den finländska demokratin hotades av extrema rörelser och pressen var delad. Den stormiga tiden var gynnsam för politisk satir, kåserier och karikatyrer.
Manuset till utställningen har utarbetats av forskare Janne Ridanpää och samlingsansvarig Johanna Mieto. ”Utställningen är väldigt aktuell just nu under presidentvalet. Val var någonting som hettade upp den politiska diskussionen också på 1930-talet då extrema rörelser försökte försvaga demokratin genom att påverka valresultatet”, konstaterar Ridanpää.
Oki Räisänen (1886–1950) började som karikatyrtecknare för Helsingin Sanomat år 1932. Räisänen och Helsingin Sanomat riktade sin kritik först och främst mot Fosterländska folkrörelsen, dvs. efterföljaren av den högerradikala Lapporörelsen.
Den dagliga karikatyren blev en bestående del av tidningen under Oki Räisänens tid. Räisänen gjorde tusentals bilder för Helsingin Sanomat och Ilta-Sanomat. Räisänen var född i Idensalmi och han var även virtuos på savolaxisk humor.
Utställningen presenterar ett urval av Merkkis egna samlingar. Samlingen av Oki Räisänens teckningar består av över 5 500 originalbilder. Samlingen har digitaliserats år 2022. Materialet är tillgängligt på Merkkis databas.
”Räisänens karikatyrer bildar en kulturhistoriskt värdefull och välbevarad helhet av politiska skämtteckningar”, säger Johanna Mieto.
Utställningen öppnas för allmänheten under Vetenskapens natt torsdagen den 25 januari. Utställningstemat berörs också i tidningen Politiikkaa ja päivän piirtoja som finns tillgänglig på museet.
Utställningen Napit vastakkain – 1930-luku pilapiirtäjä Oki Räisäsen silmin visas på Merkki ända till den 24 mars 2024.
För ytterligare info:
Administrativ koordinator Kirsi Kolari, 040 141 6306, kirsi.kolari@hssaatio.fi
Näyttely kertoo vimmaisesta vuosikymmenestä. Poliittiset ääriliikkeet uhkasivat suomalaista kansanvaltaa 1930-luvulla. Poliittisesti jakautunut lehdistö seurasi ja kommentoi sekä Suomen että maailman tapahtumia. Tuuliset ajat olivat otollisia poliittiselle satiirille, pakinoille ja pilapiirroksille.
Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Median museo ja arkisto Merkin tutkija Janne Ridanpää ja kokoelmavastaava Johanna Mieto. ”Näyttely on erityisen ajankohtainen presidentinvaalin aikaan. Vaalit kuumensivat poliittista keskustelua myös 1930-luvulla, ja ääriliikkeet yrittivät rapauttaa demokratiaa vaalihäirinnällä”, toteaa Janne Ridanpää.
Oki Räisänen (1886–1950) tuli Helsingin Sanomien pilapiirtäjäksi vuonna 1932. Räisäsen ja HS:n kritiikin kohteena oli erityisesti oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen seuraaja, Isänmaallinen Kansanliike.
Päivittäinen pilakuva vakiintui osaksi sanomalehteä Oki Räisäsen aikana. Hän tuotti Helsingin Sanomille ja Ilta-Sanomille tuhansia piirroksia. Poliittisten kuvien lisäksi Iisalmessa syntyneen Räisäsen bravuuri oli savolainen kansanhuumori.
Napit vastakkain on koottu Merkin arkiston omista kokoelmista. Räisäsen yli 5 500 alkuperäistä piirustusta käsittävä kokoelma digitoitiin vuonna 2022. Aineistoon pääsee tutustumaan Merkin sähköisessä arkistossa.
”Räisäsen piirustuskokoelma on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja hyvin säilynyt poliittisten pilapiirrosten kokonaisuus”, kertoo Johanna Mieto.
Näyttely avautuu yleisölle Tieteiden yönä, jolloin Merkissä järjestetään poliittiseen pilakuvaan pureutuva Politiikkaa ja pilailua -tapahtuma. Merkki on tuottanut lisäksi näyttelyjulkaisun Politiikkaa ja päivän piirtoja, joka on saatavilla museosta maksutta.
Napit vastakkain on nähtävillä Merkissä 24. maaliskuuta 2024 asti.
Lisätiedot:
Tutkija Janne Ridanpää, 040 151 4998, janne.ridanpaa@hssaatio.fi
Kokoelmavastaava Johanna Mieto, 040 151 4656, johanna.mieto@hssaatio.fi
Sirpa Sironen-Hännisen ja Anita Polkutien jouluinen kuvakirja Sormenpäissä joulu (Kustannus-Mäkelä, 2023) on ehdolla Adlibris 2023 -palkinnon saajaksi kategoriassa Vuoden lasten- ja nuortenkirja. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä, joka on auki 18.1.–8.2.2024.
Sormenpäissä joulu sisältää 24 osin runomuotoista pientä tarinaa. Kirja on monessa mielessä oivallinen apu lapsen kuplivan joulujännityksen tasaamiseen paitsi vanhemmille, myös varhaiskasvattajille. Tarinoiden kyljessä kulkevat ohjeet, joiden avulla ääneen luettavaa tarinaa voi kuvittaa lapsen selkään piirtämällä.
Lämmin ja läsnä oleva kosketus lisää kehossa mielihyvähormonien tuotantoa ja aktivoi parasympaattisen hermoston, mikä tuo lapselle levollista oloa. ”Kosketus kytkee yhteyteen ja välittää turvaa, samoin kuin ääni ja kaunis katse”, toteaa teoksen kirjoittaja Sirpa Sironen-Hänninen.
Tarinoiden teemoja ovat muun muassa oppiminen, erilaiset vahvuudet, pysähtyminen, yhteistyö, myötätunto, auttaminen ja rakkaus. Lisäksi kirjassa annetaan ideoita yhteiseen jatkotekemiseen, leikkiin sekä keskusteluun tarinoiden ja teemojen pohjalta.
Sormenpäissä joulun suosio ylsi syksyllä 2023 niin suuriin mittoihin, että kirjasta otettiin nopeasti peräti kaksi uutta painosta.
Adlibris-palkintoa on jaettu Ruotsissa nimellä Adlibrispriset jo vuodesta 2019 alkaen. Vuoden 2023 palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa Suomessa neljässä kategoriassa: lasten- ja nuortenkirjat, tietokirjat, romaanit ja dekkarit. Ehdokkaat jokaiseen kategoriaan valitsee Adlibriksen esiraati. Kirjan tulee olla ilmestynyt vuonna 2023, ja ehdokkuus perustuu myyntilukuihin, suosioon ja potentiaaliin. Tutustu lisää Adlibris-palkintoon.
Yleisö voi äänestää omia suosikkejaan 18.1.–8.2.2024 tämän linkin kautta. Voittajat julkistetaan 6. maaliskuuta.
#adlibrispalkinto2023 #sormenpäissäjoulu
ISBN: 978-952-341-899-8
Ilmestynyt: 10/2023
Kirjastoluokka L 85.22 / 60 s. / sid.
Graafinen suunnittelu: Anna Polkutie
Kustannus-Mäkelä: tiedotus@kustannusmakela.fi
Sirpa Sironen-Hänninen: sirpa.hanninen@hotmail.com
Anita Polkutie: anita.polkutie@gmail.com
Lyhytelokuvakilpailuun voi osallistua maksutta kuka vain tiimi tai tekijä, kunhan tekijä on kangasalalainen, tai lyhytelokuva on Kangasalla kuvattu. Elokuvan tulee olla alle 15 minuuttia pitkä. Tyylilaji on vapaa; elokuva voi olla vaikkapa musiikkivideo, dokumentti, animaatio tai näytelty lyhytelokuva.
“Kangasala pursuaa elokuva-alan lahjakkuuksia, niin harrastaja- kuin ammattilaiskentällä, nyt ensimmäistä kertaa yhdessä! Olemme kovin innoissamme että pääsemme kokoamaan yhteen kaupungin virkeän elokuva-alan harrastajajoukon ja ammattilaiset. Kolmepäiväisessä ohjelmassa nähdään jännittävän lyhärikilpailun lisäksi runsas kattaus myös muuta ohjelmaa”, KFF tuottaja Tiia Ennala kertoo innoissaan.
Lyhytelokuvien lisäksi festivaaliohjelman ympärille rakentuu monipuolinen kattaus elokuva-alan ohjelmia ja tapahtumia, jossa niin tekijät kuin katsojatkin pääsevät sukeltamaan alan kiehtovaan maailmaan. Luvassa on keskustelutilaisuuksia, tekijätapaamisia, palkintojuhla ja muuta mielenkiintoista koettavaa. Lyhytelokuvanäytösten ja kilpailun lisäksi festivaalilla nähdään myös ammattilaistuotantojen kokopitkiä elokuvia Kangasala-twistillä.
Nyt katsojat pääsevät vaikuttamaan mitä leffoja esitetään osana festivaalien ohjelmaa – kerro minkä kokopitkän elokuvan sinä haluaisit nähdä! Kummeli -elokuva, Herra Heinämäki, Sihja, vai jotain ihan muuta? Myös kokopitkien elokuvanäytösten tulee liittyä Kangasalaan; elokuvien tulee olla Kangasalla kuvattuja ja kangasalalaisten elokuva-alan ammattilaisten tekemiä kokopitkiä elokuvia.
Myös muut ohjelmatoiveet ja ideat festivaaleihin liittyen ovat tervetulleita.
“Haluamme kuulla mitä festivaalikävijät haluavat ja toivovat tapahtumalta lyhytelokuvakilpailun ja kokopitkien elokuvanäytösten lisäksi. Haluamme tehdä tapahtumasta kävijöiden ja tekijöiden näköisen tapahtuman, joka vastaa kysyntään ja toiveisiin. Tapahtuman ohjelmisto tulee takuulla olemaan runsas ja monipuolinen kattaus. Nyt saa ideoida kanssamme!”, festivaalin tuottaja Tiia Ennala kannustaa.
Voit jättää elokuvatoiveesi ja ideasi meille täällä >>
(https://forms.gle/QJeSSaAyBkA1YmpN8)
Festivaaliohjelma pitää sisällään lyhytelokuvia, dokumentteja, musiikkivideoita ja animaatioita, jotka kisaavat voitosta ja pääpalkinnoista. Kilpailuun ennakkoilmoittautuminen on nyt avoinna. Pääpalkinnot julkaistaan tammikuun alussa – pysy kuulolla, lisätietoja tulossa lähiviikkoina.
Onko sinulla tai tiimilläsi Kangasalla kuvattu filmi, kuten lyhytelokuva, dokumentti, animaatio tai musiikkivideo tai joku muu alle 15 minuutin mittainen elokuva? Tai oletko elokuvan harrastaja tai ammattilainen, joka asuu Kangasalla tai olet kotoisin täältä? Hae mukaan lyhytelokuvakilpailuun ja lähetä meille elokuvasi!
Hakuaika on 15.12.2023– 31.1.2024. Tuomaristo valitsee monipuolisen kattauksen Kangasalla kuvattuja elokuvia tai elokuvia kangasalalaisilta tekijöiltä esitettäväksi Kangasala Film Festivaalien lyhytelokuvaohjelmistoon ja kilpailuun. Parhaimmat elokuvat palkitaan tuomariston palkinnoilla ja yleisöäänestyksellä!
Ennakkoilmoittautuminen on käynnissä jo nyt. Tammikuun alussa julkaistaan Kangasala Film Festival -lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnot ja monipuolinen elokuvallinen ohjelmakattaus – pysy kuulolla!
Ilmoittautuminen mukaan lyhytelokuvakilpailuun on maksutonta.
Ilmoita elokuvasi mukaan täällä >>
www.kangasala-talo.fi/kangasalafilmfestival
Tapahtuman tuottaa Kangasala-talo ja elokuvateatteri K-Kino, yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppanit julkaistaan lähiaikoina. Tapahtumapaikkana toimii Kangasala-talo (Kuohunharjuntie 6, Kangasala).
Kuvaliitteet:
Kangasala Film Festival logo
Valokuva: Tiia Ennala / Kangasala-talo
Lisätietoja antaa:
Tiia Ennala
tuottaja, Kangasala Film Festival
p. 050 530 1512
kangasala-talo.fi/kangasalafilmfestival
21.5.2024 Clarion Hotel Helsingissä järjestettävän luovan suunnittelun huipputapahtuman ennakkoliput ovat myynnissä. Festivaalin pääesiintyjä on alan tähti Stefan Sagmeister.
Huiput Creative Festival tuo Jätkäsaareen joukon luovan suunnittelun kansainvälisiä kärkinimiä. Tapahtuma tarjoaa inspiroivia ideoita ja uusia näkökulmia luovaan suunnitteluun. Puheenvuorojen lisäksi tapahtumassa on runsaasti erilaista luovaa tekemistä työpajojen muodossa. Huiput-festivaalin juontaa Jani Toivola. Vuoden 2024 teemana on COMMUNITY.
Festivaalin pääesiintyjä Stefan Sagmeister on yksi visuaalisen viestinnän suunnittelun maailmantähdistä. Itävaltalaissyntyinen Sagmeister asuu ja työskentelee New Yorkissa. Hänen asiakkaitaan ovat mm. Rolling Stones-yhtye, HBO sekä Guggenheim-museo. Stefan Sagmeister on voittanut kaksi Grammy-palkintoa ja ansainnut käytännössä kaikki tärkeimmät kansainväliset muotoilun palkinnot.
Keynote-puheenvuorossaan ”Now is Better” Stefan Sagmeister puhuu elämämme suurista aiheista, kuten onnesta tai kauneudesta, siitä kuinka ne liittyvät muotoiluun ja mitä se kaikki tarkoittaa jokapäiväisessä elämässämme. Sagmeister esittelee visualisointeja, jotka päätyvät hyvin erilaisiin johtopäätöksiin kuin mitä somen tai uutisten pohjalta tekisi.
Toinen julkistettu esiintyjä on hollantilainen 3D-taiteilija ja animaattori Eva Cremers. Hänen töissään yhdistyvät leikkisyys ja graafisuus. Cremers pyrkii töillään tuomaan iloa ja hymyä ihmisten huulille. Eva Cremersin töiden tunnuselementtejä ja hahmoja voi löytää niin digitaalisesta taiteesta kuin veistoksista, seinämaalauksista ja vaatteista. Cremersin asiakkaita ovat mm. H&M, Meta, Amazon Music, Apple ja Samsung.
Puheenvuorossaan Eva Cremers kertoo yllättävästä matkastaan 3D-taiteen maailmaan. Hän jakaa tarinansa siitä, kuinka päätyi vain kolmessa vuodessa opetusvideoiden katselusta työskentelemään kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa.
Osana festivaalia nähdään taas suosittu PechaKucha-puheosuus. Jokainen tuo näytille 20 kuvaa, joista jokainen on esillä 20 sekuntia. Yhden puheenvuoron kesto on siis aina 6 minuuttia ja 40 sekuntia. Säännöt ovat selkeät ja sisältö usein jotakin täysin odottamatonta. PechaKucha toteutetaan yhteistyössä Helsinki Design Weekin kanssa.
Tiistaina 21.5.2024 Clarion Helsingissä järjestettävän luovan suunnittelun huipputapahtuman Huiput Creative Festivalin ennakkoliput ovat nyt myynnissä. Lipun hintaan kuuluu koko päivän tasokas kansainvälinen puheohjelma, työpajat, ruokailut sekä afterit ohjelman jälkeen.
Huiput Creative Festivalin sivuille
Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian vuodesta 1980 järjestämään luovan suunnittelun Vuoden Huiput -kokonaisuuteen kuuluu Vuoden Huiput -kilpailu, palkintogaala, näyttely ja vuosikirja. Huiput Creative Festival on itsenäinen osa Vuoden Huiput -kokonaisuutta. Festivaali järjestetään jo kahdeksatta kertaa.
Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Tuottaja Julia Valanne, 050-5177906, julia.valanne@grafia.fi
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
10.2.–26.5.2024 Kari Juutilainen - Discover
Kuopiossa asuvan ja työskentelevän Kari Juutilaisen akryylimaalauksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Näyttely nostaa esille maalausprosessin tärkeyden taideteoksen luomisessa. “Taiteen tekeminen lähtee liikkeelle ajatuksesta, joka alkaa itää, kasvaa ja kehittyy taideteokseksi. Kun kuvataan näkymätöntä, vaikeasti kuvailtavaa maailmaa, visuaalisella ajattelulla päästään alueelle, jota sanat eivät välttämättä tavoita.” Discover -näyttelyssä esillä on pääosin uutta tuotantoa, jolle on tyypillistä orgaaniset ja geometriset, kerrokselliset rakenteet sekä kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutus.
Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kari Juutilainen on tuottelias ja monipuolinen kuvataiteilija, joka 40-vuotisen uran aikana on toteuttanut yli 30 yksityis- ja yli 100 yhteisnäyttelyä. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin maalauksia, piirustuksia, veistoksia kuin valokuvaa, musiikkia, videoteoksia, performansseja ja tilaääniteoksia. Juutilainen on Taidemaalariliiton TML, Kuopion Kuvataiteilijat ry:n, Dimensio ry:n ja Suomen arvostelijain liiton SARV:n jäsen.
8.6.–22.9.2024 Heikki Willamo
Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon teoksissa luonto, etenkin metsä ja sen eläimet, on keskeisellä sijalla. Willamon valokuvissa luonto avautuu monimuotoisena ja ikiaikaisena, myyttisenäkin. Willamo on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja julkaissut useita kirjoja.
Heikki Willamo on kuvannut metsiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana moni vanha metsä on hävinnyt ikiajoiksi. Luontoa esittävien kuvien merkitys eräänlaisena luonnon ja ihmisen välisen suhteen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Willamo etsii valokuvataiteen keinoin uusia muotoja kestävälle kanssakulkijuudelle. Luontokuvaus kantaa harteillaan usein dokumentaarisuuden taakkaa, mutta Willamon ilmaisussa jopa unenomainen ja tyylitelty tapa esittää metsää ja sen asukkaita on elämyksellisesti koettua. Hän näyttää teoksillaan, mitä olemme menettämässä, jos emme toimi.
Mikkelin taidemuseon näyttely rakentuu sekä uusista että vanhoista teoksista ja lisäksi näyttelyyn tulee liikkuvalla kuvalla toteutettuja teoksia. Näyttelyn kuraattoreina ovat valokuvataiteilijat Marko Hämäläinen ja Harri Heinonen.
12.10. 2024–2.3. 2025 Tiitiäisen aika
Vuosi 2024 on rakastetun akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen (1924–2021) 100-vuotisjuhlavuosi. Taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen Tiitiäisen aika -näyttelyn, joka tuo runojen valloittavat hahmot Mikkelin taidemuseoon. Näyttelyssä runojen päähenkilöt – Tiitiäinen, Herra Pii Poo, Jaakko Vaakko Vesirotta ja Metsähiisi – vievät näyttelyvieraan yllätykselliselle seikkailumatkalle Satupuun katveeseen, jonka oksistoon kätkeytyy runoista tuttuja yksityiskohtia. Näyttelykokemus saa syvyyttä runojen alkuperäisistä kuvituksista, joista jokainen sukupolvi tunnistaa oman aikansa.
Tiitiäisen satupuu -runokirja uudisti ilmestyessään vuonna 1956 suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn. Lapsen maailmaan eläytyvät runot innoittivat runoilijaa jatkamaan aihepiirin parissa aina vuonna 2020 julkaistuun Tiitiäisen metsä -runokokoelmaan saakka. Huumoria, leikkimielisyyttä ja sanallista ilottelua tulvivat runot ovat saaneet rinnalleen oivaltavat kuvitukset aikansa parhaiden suomalaisten kuvittajien – Maija Karman, Julia Vuoren, Kristiina Louhen, Christel Rönnsin, Pia Westerholmin ja Silja-Maria Wihersaaren – tulkinnoista.
Tiitiäisen aika -näyttelyn on alun perin tuottanut Päivälehden museo. Näyttely on esillä Tampereella Muumimuseossa 31.3.2024 saakka, ja siellä esiteltävän kuvituskokonaisuuden on kuratoinut tuottaja Minna Honkasalo.
Kuvatiedot:
Kari Juutilainen, Näkymä, 2020, akryyli kankaalle, ©Kuvasto ry. Kuva Kari Juutilainen
Heikki Willamo, Näätä, 2022, digitaalinen mustesuihkuvedos. Kuva Heikki Willamo©
Tiitiäisen aika -näyttelyä Päivälehden museossa 2022. Kuva Ida Pimenoff©
Lisätietoja:
Amanuenssi Paula Hyvönen, puh. 040 129 4957, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi (Discover ja Heikki Willamo) Amanuenssi Anna-Maria Larikka, puh. 040 129 4967, anna-maria.larikka(at)sivistys.mikkeli.fi (Tiitiäisen aika)
Vuoden Huiput 2023 -kilpailun sisäänjättö alkaa 2.1.2024. Kilpailun ilmeestä vastaa tänä vuonna joensuulainen bränditoimisto Fabrik.
Vuodesta 1980 asti järjestetyn, suunnittelijoiden itsensä perustaman Vuoden Huiput -kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin parasta suomalaista luovaa suunnittelua. Luovan alan kärkeä edustava, vuosittain vaihtuva tuomaristo pitää sisällään 65 suunnittelijaa ja ylituomarin, joka on tällä kertaa suunnittelija Laura Väinölä. Tuomariston valitsee Grafian hallitus.
Vuoden Huiput -kilpailusivusto on avattu osoitteessa www.vuodenhuiput.fi, mutta varsinainen kilpailutöiden sisäänjättöaika on 2.–19.1.2024. Sivuilta löytyvät kilpailun koko tuomaristo ja sarjat. Vuosittain vaihtuvan, ylituomarin valitseman Jokeri-sarjan teemana on tällä kertaa ilo.
Vuoden Huiput -tapahtuman ilmeen on suunnitellut vastuullisuuteen erikoistunut bränditoimisto Fabrik. ”Vuoden Huiput -kilpailun visuaalinen identiteetti on aina aikansa kuva. Aidosti uutta luovat ideat ovat kautta historian syntyneet keskenään erilaisten ajatusten ja tekijöiden yhdistyessä. Nyt enemmän kuin koskaan, globaalit haasteemme tarvitsevat kuplautumisen ja poteroista huutelun sijaan moninaisia näkökulmia, jotka luovat uutta ajattelua. Diversiteetti on maailmaamme eteenpäin vievä voima. Vuoden Huiput -kilpailun visuaalinen identiteetti muodostuu tänä vuonna keskenään erilaisten maailmojen mielikuvituksellisista yhdistelmistä.” kertoo Fabrikin luova johtaja Ville Timonen ja AD Markus Haataja.
Tutustu tuomaristoon ja uudistuneisiin kilpailusivuihin: vuodenhuiput.fi
Vuoden Huiput 2023 -kilpailu käynnistyy 2.1.2024 ja töiden sisäänjättö päättyy 19.1. klo 17.00. Kilpailun tuomarointi tapahtuu 10.–11.2.2024. Voittajia juhlitaan gaalassa 18.4.2024 Tanssin talolla.
Lisätiedot:
Tuottaja Julia Valanne, 050-5177906, julia.valanne@grafia.fi
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
Grafian katutaidekillan G-Rexin näyttelyssä katutaide ja musiikin maailma kohtaavat. Sound of G-Rex on esillä luonnoksessa 9.12.2023–14.1.2024.
G-Rex on Grafian jäsenten 2014 perustama katutaidekilta, joka sai alkunsa jäsenten halusta elävöittää kaupunkikuvaa. Kiltaan kuuluu visuaalisen viestinnän ammattilaisia ja opiskelijoita, joista monet työskentelevät kuvittajina ja itsenäisinä taiteilijoina.
Sound of G-Rex -näyttelyssä nähdään ryhmän muokkaamia soittimia, kollaaseja ja muita teoksia, joissa katutaiteen elementit yhdistyvät käyttöesineisiin ja kierrätettyihin materiaaleihin.
Katutaide on loputon tyylien ja luovien toteutusten runsaudensarvi, joka kaihtaa määrittelyä ja rajoja. Monipuolinen ryhmä on aiemmin tullut tunnetuksi muun muassa värikkäistä muraaleistaan ja yhteisötaideprojekteistaan. Kaikille Grafian jäsenille avoin kilta on osaltaan edistänyt Suomen laillista muraalikulttuuria ja pyrkinyt löytämään parempia toimintatapoja hankkeiden toteuttajien, taiteilijoiden ja kaupunkien byrokraattisten lupaviidakkojen välille.
Näyttelyssä ovat mukana seuraavat G-Rexin jäsenet:
Maria Björklund, Terhi Ekebom, Elina Holley, Laura “Lauratimantti” Lehtinen, Päivi “Säde” Lindell, Viv Magia, Sara Multanen, Jesse Pasanen, Ossi Pirkonen, Maikki Rantala, Ville Salervo, Superflinda, Anni-Julia Tuomisto ja DJ Ässä.
Tervetuloa näyttelyn avajaisiin perjantaina 8.12. klo 17–20 Luonnoksessa (Uudenmaankatu 13, Helsinki)!
Avajaisissa esiintyvät vinyyli-dj:t G-Rexin omista riveistä: Juha Liede, Superflinda ja Ässä.
LUONNOS - Grafian luova tila
Uudenmaankatu 13, Helsinki
Avoinna ke–pe 12–17, la–su 12–16, vapaa pääsy.
Lisätiedot:
G-Rexin yhteyshenkilö Ville Salervo, 050-5412827, ville@villesalervo.com
Grafian viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
Lasten- ja nuortenkirjakuvituksen Rudolf Koivu 2023 -palkinnon on voittanut kuvittaja Kati Närhi teoksellaan Kadoksissa. Oivaltavan sanattoman kuvakirjan on kustantanut Capuchina Kustannus. Grafia ry:n joka toinen vuosi jakama palkinto on 10 000 euroa.
Kati Närhin kuvittama Kadoksissa voitti 16.11.2023 visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian jakaman 10 000 euron Rudolf Koivu -palkinnon parhaasta lasten- ja nuortenkirjakuvituksesta. Kati Närhi (s. 1973) asuu ja työskentelee kuvittajana ja sarjakuvapiirtäjänä Helsingissä. Närhi on valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta 2001. Närhin kuvituksia välittää Napa Agency ja hänen asiakkaisiin kuuluvat mm. Liikenne- ja Viestintäministeriö, Sinebrychoff, OP Media ja Punainen Risti.
Kati Närhin kuvitukset ovat kirkasvärisiä ja leikkisiä, ja hän käyttää usein töissään käsinpiirrettyjä tekstuureita. Hän on tehnyt kolme omaa kuvakirjaa ja neljä eri kielille käännettyä sarjakuvaa sekä kuvittanut monia muita, kuten Paula Norosen kirjoittamaa Yökoulu-sarjaa. Teoksellaan Seitsemäs Vieras (2015), Närhi voitti Sarjakuva-Finlandian. Kati Närhin Rudolf Koivu 2023 -palkinnon voittanut Kadoksissa-teos ilmestyi Capuchina Kustannukselta vuonna 2022. Voittajakuvitus on toteutettu osin digitaalisesti, osin käsin maalattuja tekstuureja hyödyntäen.
Rudolf Koivu 2023 -palkinnon tuomaristoon kuuluivat kuvittaja Maria Sann (Rudolf Koivu 2021 -voittaja), puheenjohtaja Elisabet Aho (Lasten- ja nuortenkirjailijat ry), kuvittaja Eili-Kaija Kuusniemi, graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Karjalainen sekä kirjailija Juha Virta.
Tuomariston perustelut:
Kuvituksella on Kati Närhin Kadoksissa-kirjassa keskeinen rooli, kun tarina on kerrottu pelkästään kuvalla. Kuvakerronnan näkökulmasta teos on oivallinen kokonaisuus. Kati Närhi luottaa lukijan kuvanlukutaitoon eikä tee asioista liian helppoja. Tarinasta tulee erityisen monitulkintainen juuri siksi, että sen ”teksti” on kuvan muodossa. Kuvalla voi kertoa kaiken!
Kilpailuun lähetettiin yhteensä 124 teosta, jotka olivat ilmestyneet kahden viime vuoden aikana. Grafian Uudenmaankadulla sijaitsevassa Luonnos-tilassa on esillä 3. joulukuuta saakka palkinnon voittajateoksen lisäksi yhdeksän tuomariston kunniamaininnan saanutta teosta, joista Ilja Karsikkaan teos on erikoiskunniamaininta.
Kunniamaininnat perusteluineen:
Linda Bondestam: God morgon rymden (Förlaget, 2022) ” Kuvittaja leikkii oivaltavalla tavalla kirjan sivujen muotojen ja kanssa.”
Liisa Kallio: Vallattoman laivan laulut (WSOY, 2023) ”Upeaa monipuolisuutta tekniikoissa!”
Ilja Karsikas: Yksisarvinen (Kustantamo S&S, 2022) Erikoiskunniamaininta: ”Raskaasta aiheesta huolimatta kirjan kuvitus hengittää ja tuo lempeällä tavalla lohtua lukijalle. Yksisarvisen hahmo on vaikuttava ja omaleimaisuudessaan mieleenpainuva kuvitus.”
Tuomas Kärkkäinen: Festarimysteeri (Kustantamo S&S, 2023) ”Oivaltava ja humoristinen kuvitus ja kaunis muotokieli.”
Jenny Lucander: Fakta om pappor (Förlaget, 2021) “Kaunis ja hieno piirustus sekä taitavaa värienkäyttöä.“
Sanna Mander: Min lilla häxa (Schildts & Söderströms, 2021) ”Osuvaa kuvitusta nykymaailman eroperheestä. Kirjan äitihahmo on visuaalisen estetiikan näkökulmasta upean nykyaikainen.”
Lille Santanen: Puhelimen pomoksi, ota digimaailma haltuun (Tammi, 2022) ”Kaunis ja harmoninen kokonaisuus. Kuvitus on vahvaa ja oivaltavaa.”
Salla Savolainen: Betonia! (WSOY, 2022) ”Hieno ja monimutkainen kuvaus aiheesta, joka on toteutettu yllättävän pehmeällä tavalla.”
Miila Westin: Loputon talvi (Kustantamo S&S, 2023) ”Kuvituksen mestarillinen taidonnäyte!”
Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia jakaa Rudolf Koivu -palkinnon joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta. Palkintoa alettiin jakaa Grafian perustajiin kuuluneen kuvittaja Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi jo vuonna 1949. Koivu toimi 90 vuotta sitten perustetun Grafian ensimmäisenä sihteerinä.
Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
Etenkin perheen pienimmillä joulun odottaminen voi olla niin kiihkeää, ettei nukkumatti tahdo tulla. Silloin iltasatu, joka kuvitetaan ääneen lukiessa samalla lapsen selkään, tarjoaa rauhoittavan yhteisen hetken.
Sormenpäissä joulu vie matkalle Lappiin – keskelle jouluun valmistautuvan tonttulan tapahtumia. Leluja nikkaroidaan, koristeita askarrellaan ja taikinat kohoavat keittiössä liinojen alla. Supsu-tonttu tekee visiitin etelään ja palaa kotiin Korvatunturille niin, että lumi lentää tallukoiden pohjista. Kuukkeliperhe pyrähtelee puussa, savusauna lämpiää. Tonttulan koulussa kirjoitetaan kehukirje ystävälle.
Ohjeet selkään piirtämiseen kulkevat tarinatekstin rinnalla, jolloin niitä on helppo seurata ääneen lukiessaan. Sopiva lukutempo on huomattavasti tavallista hitaampi.
Lämmin, läsnä oleva kosketus lisää kehossa mielihyvähormonien tuotantoa ja aktivoi parasympaattisen hermoston, mikä tuo lapselle levollista oloa. ”Kosketus kytkee yhteyteen ja välittää turvaa, samoin kuin ääni ja kaunis katse”, toteaa teoksen kirjoittaja Sirpa Sironen-Hänninen.
Kirjaa voi lukea myös ilman selkään piirtämistä nauttien Sirpa Sironen-Hännisen viehättävistä tarinoista ja Anita Polkutien hienosta jouluisesta kuvituksesta.
Sormenpäissä joulu sisältää 24 osin runomuotoista pientä tarinaa, joten se on käytettävissä joulukalenterin tapaan. Kirja on monessa mielessä oivallinen apu lapsen kuplivan joulujännityksen tasaamiseen paitsi vanhemmille myös varhaiskasvattajille.
Tarinoihin liittyy teemoja kuten oppinen, erilaiset vahvuudet, pysähtyminen, yhteistyö, myötätunto, auttaminen ja rakkaus. Lisäksi annetaan ideoita yhteiseen jatkotekemiseen, leikkiin sekä keskusteluun tarinoiden ja teemojen pohjalta.
Psykologi ja Theraplay-vuorovaikutusterapeutti Leea Mattilan palaute:
”Kirjasta saa upeasti tukea vuorovaikutuksen eri muotoihin: leikkisyyteen ja jaettuun iloon, jäsentämiseen sekä uuteen haastamiseen, hyvään koskettamiseen ja hoivaan sekä tunneyhteyden muodostamiseen. Keskustelu tunteista ja tapahtumista avittaa tärkeitä lapsen eläytymiskyvyn ja tunnetaitojen kehityskulkuja. Odotus ja kihelmöinti tulevat hieman hallittavammiksi, kun niitä käsitellään yhdessä.”
Sirpa Sironen-Hänninen on tammelalainen lastenrunoilija, jolla on myös takanaan pitkä työura varhaiskasvatuksessa. Sormenpäissä joulu on hänen kahdeksas teoksensa.
Anita Polkutie on Lahdessa asuva lasten- ja oppikirjojen kuvittaja. Anitan piirtämät joulukortit tuovat joka vuosi iloa Suomen koteihin.
ISBN: 978-952-341-899-8
Julkaisuaika: 10/2023
Kirjastoluokka L 85.22 / 60 s. / sid.
Graafinen suunnittelu: Anna Polkutie
Ovh: 27,50
sirpa.hanninen@hotmail.com
anita.polkutie@gmail.com
tiedotus@kustannusmakela.fi
Tunnetaitoja kehittävä Ympyräiset-satukirjaperhe on saanut uuden jäsenen: juuri lukemaan oppineille suunnatun Luen itse -sarjan. Helppolukuiset tarinat, kivat puhekuplat ja värikäs kuvitus kannustavat lasta vahvistamaan lukutaitoaan.
Syksyn uutuuskirjoissa tavataan sitkeä Sisu Kettu ja varovainen Pelokas Pingviini, joiden kautta aloittelevat lukijat voivat eläytyä tunteista ja niiden voimasta kertoviin tarinoihin. Tunneoivallusten lisäksi kirjat tarjoavat kannustavia ensilukukokemuksia, jotka motivoivat lasta jatkamaan, vaikka lukeminen vaatiikin ponnistelua. Uusi taito kaipaa paljon harjoitusta syvetäkseen sujuvaksi, ymmärtäväksi lukemiseksi.
Aikuinen voi kannustaa lasta ja tukea lukutaidon kehittymistä yksinkertaisilla keinoilla. Riittää, että on kiinnostunut siitä, mitä lapsi lukee. Keskustele, kuuntele ja kysy: Mitä kirjassa tapahtuu? Millaisia hahmoja tarinassa on? Millaisia ajatuksia tarina herättää?
Kun lapsi kertoo omin sanoin tarinasta, hän käsittelee lukemaansa syvemmällä tasolla kuin silloin, jos lukisi kirjaa vain itsekseen. On tärkeää, että ymmärtävän lukemisen kehittymistä tuetaan alusta alkaen, sillä se on pohja, jonka päälle erilaiset oppimistaidot rakentuvat. Uudet Luen itse -kirjat sisältävät valmiita keskustelu-, piirros- ja ristikkotehtäviä lukuharjoitusten tueksi.
Virve Passi (toim.) – Matias Teittinen
Sisu Kettu löytää aarrekartan, ja Ympyräiset lähtevät aarteenmetsästykseen! Matkan varrelle osuu jännittäviä käänteitä ja vastoinkäymisiäkin, mutta Sisu Kettu johtaa joukkoa päättäväisesti. Ilman ystävien apua ei kuitenkaan sitkeinkään pikkukettu pärjää.
ISBN 978-952-341-897-4
Pelokkaan Pingviinin varovaisuus ja taipumus jännittää jarruttavat moneen kivaan asiaan heittäytymistä. Miten käy Keksintökarnevaaleilla, kun Pelokas Pingviini joutuu esittelemään keksintönsä ison yleisön edessä? Onnistuuko hän selviämään jännittävästä tilanteesta?
ISBN 978-952-341-898-1
Julkaisuaika: 8/2023
Ovh: à 25,50
Kirjastoluokka: L 85.22 / 40 s. / sid.
Arvostelukappaleet: tiedotus@kustannusmakela.fi
Minä olen Sisu Kettu ja jaksan yrittää! (2023)
Minä olen Pelokas Pingviini ja huolestun helposti (2023)
Minä olen Pomppu Bansku ja innostun helposti! (2022)
Lisätiedot: mari.korkeamaki@rounders.fi
Kellojen kääntyessä talviaikaan Kustannus-Mäkelän katse on jo kevään kirjoissa. Työn alla on monipuolinen, kaikkiaan 74 uutuuden valikoima laadukkaita lastenkirjoja, käsityö- ja harrastekirjoja sekä dekkareita.
🌻 Kotimaiset suosikkisarjat saavat jatkoa. Heidi Viherjuuren kirjoittamassa ja Henna Ryynäsen kuvittamassa kuvakirjassa Terveisiä mummon mökiltä täydelliseen lomapäivään sekoittuu häivähdys kaipuuta toisaalle. Bonussisko ja ikäväpallo jatkaa uusperhe-elämästä kertovaa sarjaa, jonka takana ovat kirjailija Tittamari Marttinen ja kuvittaja Johanna Ilander. Ihmesiskojen Rasaliina Jänön ja Anu Pensolan Lulun ja Pikon taikapuutarha johdattaa lukijat puutarhaan, josta löytyy toinen toistaan hauskempia yllätyksiä. Hiljan lomapäivät taas meinaavat mennä sekaisin Heidi Viherjuuren kirjoittamassa ja Nadja Sarellin kuvittamassa kirjassa Hilja ja suuri remonttikesä. Lauri Hirvosen Rantamajan yössä kesäloma on jo lopuillaan, mutta jännitys jatkuu!
🌻 Tittamari Marttisen lastenkirja Tuisku ja valkoisen poron tapaus houkuttelee Lumitähden lomakylään, jossa Tuisku ja Minka asuvat. Lapin lomakylässä sattuu ja tapahtuu kaikkea erikoista, kun lomailijat koheltavat ja valkoinen poro aiheuttaa hämminkiä. Kirjan on kuvittanut Tiina Konttila.
🌻 Vallu-sarjan uutuudessa Missä Vallu? Kiehtova kilpajahti kisataan joko kaveria tai aikaa vastaan. Kuka löytää Vallun ensin? Entä onnistutko lyömään oman ennätyksesi? Tämän kirjan parissa aika lentää kuin siivillä!
🌻 Lasten kuvakirjoissa löydetään ja lasketaan eläimiä, rakennetaan taloja, etsitään rohkeuden kipinää ja yritetään pysyä isompien perässä. Helliä tunteita ilmaistaan kirjoissa Rakkaus on pieniä asioita ja Rakkaus on lempivärini, kun taas tunnekattila kuohuu yli kirjassa Tänään minua kiukuttaa! Maria Nilsson Thoren samaistuttavassa kuvakirjassa Kolmikko saa nuhan päiväkodista lähdetään kotiin niistämään nenää.
🌻 Keväällä 2024 julkaistaan toivottu täytettävä vauvakirja, joka on kuvitettu Sam McBratneyn ja Anita Jeramin klassikkotarinan Arvaa kuinka paljon sinua rakastan -kirjan hellyttävillä kuvilla. Kun olin pieni -vauvakirjaan tallentuvat pienokaisen elämän rakkaimmat muistot odotusajasta kaksivuotiaaksi asti.
🌻 Klassikoiden äärellä ollaan myös Catarina Kruusvalin kirjassa Ensimmäinen satuaarteeni. Selkeästi kuvitettu satukirja sisältää viisi tuttua satuklassikkoa. Sadut ovat sopivan mittaisia perheen pienimmille ja käyvät erinomaisesti yhteisiin lukuhetkiin.
🌻 Katselukirjoissa opitaan sanoja, numeroita ja värejä. Pete ja Pulmu etsivät toisiaan puistossa ja synttäreillä, ja Maisan kivat luontokirjat tutustuttavat puihin, kukkiin ja pörriäisiin!
🌻 Palkittu Vorosen rosvoperheestä kertova helppolukuinen sarja on edennyt jo seitsemänteen osaan Vorosen perhe ja hopeapokaali. Tarjolla on runsaasti muutakin helppoa luettavaa monille taitotasoille: suuraakkosin tavutettuja, pienaakkosin tavutettuja ja selkeästi jäsenneltyjä tavuttamattomia kirjoja.
🌻 Lasten tietokirjat ovat täynnä eläimiä ja luonnon iloa! Nyt on mahdollista tutustua päivä- ja yöeläimiin ja eläinten monimuotoiseen maailmaan sekä oppia uutta uhanalaisista eläimistä ja niiden suojelusta. Mutta entä jos haluat itse lähteä luonnon helmaan? Iloinen metsäretki pitää tästä huolen!
🌻 Aikuisten tietokirjoissa moninkertaistetaan kasviesi määrä pistokkaiden, siemenien ja juurakoiden jakamisen avulla. Lisäksi kädentaitoja pääsee harjoittamaan kauniiden kranssien ja muiden kukkasidosten parissa, ja jauhopeukaloille on tarjolla inspiroiva Parhaat herkut ilman gluteenia.
🌻 Tuula T. Matintuvan uutuusdekkari Turha murha vie korona-ajan Etelä-Pohjanmaalle, jossa Myllärin perhekunnan äiti Asta saa surmansa pyöräillessään myöhään illalla kotiin. Tutkintaa johtaa ylikonstaapeli Alina Mänty.
🌻 Uusintapainoksissa nähdään muun muassa Peppe-sarjan suosikkeja, Ympyräisiä ja Piirtäjän suuri käsikirja.
Tutustu kevään 2024 kirjoihin tästä.
Antoisia lukuhetkiä!
Jo yhdeksäs Pikkuli-kuvakirja Tule ulos, Pikkuli! sitoo Pikkuli-kuvakirjat entistä vahvemmin osaksi Pikkulin tunnekasvatussisältöjä. Mukaansatempaava ja iloisesti kuvitettu teos sisältää myös Pikkulin tunnetaitonurkkauksen, jonka avulla kuvakirjaa voi hyödyntää satuhetken jälkeen yhteiseen tunnetaitotuokioon.
– Idea siitä, että lisäämme Pikkuli-kuvakirjoihin tunnetaitoja tukevia apukysymyksiä, tuli ihanien ja eloisien sijaislasten vanhemmilta, joiden kanssa keskustelin Pikkulin tunnetaitomenetelmistä tänä syksynä ilmestyneen Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-opas -kirjan kirjoitusprosessin aikana. He toivoivat pakettia, josta voisi mahdollisimman helposti aloittaa tunnetaitotyöskentelyn lapsen kanssa vaikka iltasatutuokion yhteydessä. Näin päädyimme lisäämään Pikkulin tunnetaito-oppaasta tutut kysymykset kuvakirjan taakse eräänlaiseksi tunnenurkkaukseksi, kertoo kirjan kirjoittanut Metsämarja Aittokoski.
– Tekeillä on myös uusia painoksia aiemmin ilmestyneistä kuvakirjoista. Lisäämme jatkossa kaikkiin kuvakirjoihin Pikkulin tunnetaitonurkkauksen, jotta Pikkuli-kuvakirjat palvelevat tunnetaitokasvatusta entistä paremmin, Metsämarja kertoo.
Tule ulos, Pikkuli! käsittelee uusien tilanteiden pelkoa, ennakkoluulojen kohtaamista ja sisarussuhteita. Kirja palaa Pikkulin ja hänen sisarustensa kuoriutumishetkeen. Isosisarukset Tsiri ja Kip ovat reippaita ja ennakkoluulottomia, mutta vastakuoriutunut Pikkuli epäilee uusia asioita, erityisesti ulkomaailmaa. Kuvakirja kannustaa tutustumaan vieraisiin ja joskus jopa pelottavilta tuntuviin asioihin.
Metsämarja Aittokoski on ohjaaja, käsikirjoittaja, esiintyjä, Pikkuli-maailman luoja sekä kolmen lapsen äiti. Kipinä Pikkulin luomiseen syttyi oman perhe-elämän tilanteista.
Antti Aittokoski on ohjaaja, säveltä ja kuvittaja sekä esiintyjä. Kolmen pojan isänä Antti ammentaa paljon kuvituksellisia ideoita Pikkuli-kuvakirjoihin omasta perhe-elämästään.
Pikkulin laululeikkishow nähdään Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 28.10.2023 klo 12.30 Kumpula-lavalla.
Pikkuli esiintyy tänä syksynä ja talvena myös kirjastokiertueella. Kiertueen tavoitteena on edistää lasten ja perheiden innostusta lastenkirjoihin ja lukemiseen. Tutustu lisää kiertueeseen ja sen aikatauluihin.
Tule ulos, Pikkuli! ja Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-opas ovat saatavilla Helsingin Kirjamessuilla.
Tule ulos, Pikkuli!
Julkaisuaika: 10/2023
ISBN: 978-952-341-893-6
Ikäsuositus: 3–6
Kirjastoluokka: L 85.22 / 32 s. / sid.
Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Antti Aittokoski
Ovh: 26,-
Arvostelukappaleet ja yhteydenotot: tiedotus@kustannusmakela.fi
Grafian 10 000 euron lasten- ja nuortenkirjakuvituksen Rudolf Koivu 2023 -palkinto jaetaan Luonnoksessa torstaina 16.11. klo 14. Ehdolla palkinnon saajaksi on kymmenen kuvittajaa.
Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia jakaa Rudolf Koivu -palkinnon joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta. Rudolf Koivu -palkintoa alettiin jakaa Grafian perustajiin kuuluneen kuvittaja Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi jo vuonna 1949. Koivu toimi 90 vuotta sitten perustetun Grafian ensimmäisenä sihteerinä.
Rudolf Koivu 2023 -palkinnon tuomaristo valitsi kilpailuun osallistuneiden 124 teoksen joukosta palkintoehdokkaiksi seuraavien kuvittajien kirjat:
Linda Bondestam: God morgon rymden (Förlaget, 2022)
Liisa Kallio: Vallattoman laivan laulut (Etana Editions, 2021)
Ilja Karsikas: Yksisarvinen (Kustantamo S&S, 2022)
Tuomas Kärkkäinen: Festarimysteeri (Kustantamo S&S, 2023)
Jenny Lucander: Fakta om pappor (Förlaget, 2021)
Sanna Mander: Min lilla häxa (Schildts & Söderströms, 2021)
Kati Närhi: Kadoksissa (Capuchina Kustannus, 2022)
Lille Santanen: Puhelimen pomoksi, ota digimaailma haltuun (Tammi, 2022)
Salla Savolainen: Betonia! (WSOY, 2022)
Miila Westin: Loputon talvi (Kustantamo S&S, 2023)
Rudolf Koivu 2023 -palkinnon voittaja julkistetaan Grafian luovassa tilassa Luonnoksessa (Uudenmaankatu 13, Helsinki) torstaina 16.11. klo 14. Samalla avataan Rudolf Koivu 2023 -palkintonäyttely. Esillä ovat palkinnon voittajateoksen lisäksi yhdeksän tuomariston kunniamaininnan saanutta teosta. Rudolf Koivu -palkintonäyttely on esillä Luonnoksessa 3.12.2023 saakka. Tervetuloa!
Tämän vuoden kilpailuun saivat ilmoittautua 1.7.2021–30.6.2023 ilmestyneet kirjat. Kilpailutuomaristoon kuuluivat kuvittaja Maria Sann (Rudolf Koivu 2021 -voittaja), puheenjohtaja Elisabet Aho (Lasten- ja nuortenkirjailijat ry), kuvittaja Eili-Kaija Kuusniemi, graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Karjalainen sekä kirjailija Juha Virta.
HUOM!
Kaikkien palkintoehdokkaana olevien kirjojen kanskuvat liitteenä!
Lisätiedot:
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi
Zeta-sarjan toinen osa Zeta: Paras peli voittakoon! kurkistaa pelistudioiden kiemuroihin ja kertoo siitä, miten kaikkien rakastamat suosikkipelit voivat saada alkunsa – ja myös siitä, kuinka ystävyys on lopulta kaikkein tärkeintä.
Zetan elämä ei voisi olla jännittävämpää: Hän on juuri paljastanut peliriippuvaisten toipumiskeskuksen Pedon häijyt suunnitelmat. Hänellä on uusia ystäviä. Ja hänet on kutsuttu Leveliin kehittämään uutta peliä, mikä on aivan mahtavaa, sillä Level on tehnyt myös Warriors of Molehillin, hänen lempipelinsä.
Mutta kun Zeta, Ramses ja Jasse pääsevät Leveliin, heitä vastassa onkin kilpailu pelinkehityksen herruudesta. Vaikka Zeta on pelannut koko elämänsä, uusien peli-ideoiden keksiminen on yllättävän vaikeaa. Suunnittelukisan edetessä Zeta joutuu kyseenalaistamaan omat taitonsa. Lisäksi hänestä tuntuu, kuin joku olisi häntä aina askeleen edellä.
Kirjassa on mustavalkoinen kuvitus, ja se soveltuu erinomaisesti lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita pelaamisesta, kilpailusta ja vetävästä juonesta.
Sarjan ensimmäinen osa Zeta: Uskallatko pelata? sai Lastenkirjainstituutin myöntämän Punni-kunniamaininnan huhtikuussa 2023. Palkintoraati luonnehti kirjaa näin: ”Teoksessa kerrotaan saarnaamatta peliriippuvuudesta ja siitä, miten peleistä saadaan rakennettua koukuttavia. Monille lapsille pelaaminen on kiinnostava teema, ja siksi kirja voi vetää puoleensa uusia lukijoita.”
Tervetuloa Helsingin Kirjamessuille Heli Koskisen vetämään aktiiviseen ohjelmaan, jossa mietitään yhdessä, millaisen pelin kuka vain voisi tehdä itse. Ohjelma on suunnattu kouluikäisille ja kaikille, joita kiinnostaa pelisuunnittelu. Perjantai 27.10. klo 14.30, Kumpula-lava.
Heli Koskinen on Vantaalla asuva kirjailija. Hän on työskennellyt lasten ja nuorten kirjastonhoitajana sekä opiskellut tietojenkäsittelyä. Häntä kiinnostaa, miten pelimaailma samaan aikaan koukuttaa, on yhteisöllinen ja parhaimmassa tapauksessa luovuuden lähde. Hänen suosikkipelejään ovat erilaiset pakopelit ja muut yhteistyöpelit.
Mari Luoma on kuvittaja ja sarjakuvantekijä, jonka mielipuuhaa on hahmojen ja tarinoiden suunnittelu. Hän on tehnyt myös peligrafiikkaa ja pelaa itse koukuttavan hyviä mobiilipelejä.
Zeta: Paras peli voittakoon!
ISBN: 978-952-341-881-3
Julkaisuaika: 10/2023
Kannen graafinen suunnittelu: Samppa Ranta
Ikäsuositus: 9–13
Kirjastoluokka: L 84.2 / 136 s. / sid.
Ovh: 27,-
Arvostelukappaleet ja yhteydenotot: tiedotus@kustannusmakela.fi