Kampylobakterioosi on maailmanlaajuisesti yleisin raportoitu bakteerin aiheuttama suolistoinfektio. Tautitapaukset ovat yleensä yksittäisiä, ja suurimman osan niistä aiheuttaa Campylobacter jejuni. Suomessa keskimäärin 30 % tartunnoista on kotimaista alkuperää, mutta kesäaikana kotimaisten tartuntojen osuus on lähes 70 %. Esiintymisen vuosittainen huippu on heinä-elokuussa.
Tutkija Marjaana Hakkinen
Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Evira, Helsinki
Evira/Helsinki Viikki, Luentosali C111 Kalevi
ti 10.3.2009, klo 15.00 – 16.00
Siipikarjaa pidetään tärkeimpänä yksittäisenä kampylobakteerien lähteenä sporadisissa infektioissa. Toisaalta on myös viitteitä siitä, että siipikarjan merkitys on uskottua pienempi ja myös muiden eläinlajien merkitys kampylobakteerien varastona voi olla merkittävä. Nautojen tiedetään olevan usein kampylobakteerien kantajia, mutta naudanlihassa kampylobakteereja todetaan kuitenkin harvoin. Sen sijaan pastöroimattoman maidon aiheuttamia laajoja epidemioita on raportoitu monista maista.
Broileriteurastuserien kampylobakteeriseuranta tuli Suomessa lakisääteiseksi kesäkuussa 2004. Kesä-lokakuussa tutkitaan kaikki teurastuserät, muina kuukausina näytteitä otetaan erillisen suunnitelman mukaan. Teurastamolaboratorioiden eristämät kampylobakteerikannat tunnistetaan Evirassa.
Eviran ja Helsingin yliopiston yhteisessä projektissa tutkittiin teurastuserien sisäistä kampylobakteeriprevalenssia ja verrattiin PFGE-menetelmällä kasvatushalleista ja teurastuseristä sekä emoparvista ja niiden jälkeläisistä eristettyjen kampylobakteerien genotyyppejä. Kampylobakteerien esiintymistä naudoilla tutkittiin sekä laajassa teurastamokartoituksessa että vuoden ajan kolmella lypsykarjatilalla. Broilereista, naudoista ja kotimaisista humaanitapauksista kesällä 2003 eristettyjen C. jejuni –kantojen genotyyppien vertailu toteutettiin Eviran, THL:n (ent. KTL) ja siipikarjateollisuuden yhteistyönä.
Sekä broilereilla että naudoilla yleisimmin esiintyvä kampylobakteerilaji on C. jejuni. Viiden vuoden seurannan aikana broileriteurastuserien kampylobakteeriprevalenssi on Suomessa ollut korkeimmillaan heinä-elokuussa, mutta silloinkin se on ollut matalampi kuin useimmissa muissa maissa. Yleensä broileritiloilla esiintyy vain yhtä kampylobakteerigenotyyppiä. Kampylobakteerien siirtymistä emoparvista broilereihin ei genotyypitystulosten perusteella voi pitää todennäköisenä.
Myös naudoilla kampylobakteeriprevalenssi oli matalampi kuin muissa maissa ja ruhojen kontaminaatio teurastamossa harvinaista, joten kotimaisen naudanlihan merkitys kampylobakteerin välittäjänä on hyvin vähäinen. Lypsykarjatutkimuksessa samat C. jejuni –genotyypit säilyivät karjoissa koko tutkimuksen ajan ja uusia tyyppejä esiintyi vain tilapäisesti. Nautayksilöiden välillä näytti olevan eroja alttiudessa kampylobakteerikolonisaatiolle. Maitonäytteistä kampylobakteereita ei todettu.
Ihmisistä kesällä 2003 eristetyistä C. jejuni –kannoista yli puolet oli genotyypiltään identtisiä broileri- ja nautakantojen kanssa. Alle kolmasosassa humaanitapauksista broilerikannat voitiin ajallisesti yhdistää humaani-infektioihin. Broilereita voidaan pitää tärkeimpänä yksittäisenä kampylobakteerin lähteenä ihmisille kotimaisissa sporadisissa infektioissa. Nautakarjan merkitys voi kuitenkin olla huomattava erityisesti maaseudulla, missä tartunta voi elintarvikkeiden sijasta tulla ympäristön kautta.
Lisätietoja:
tutkija Marjaana Hakkinen, Evira, mikrobiologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24471, marjaana.hakkinen
evira.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1