Särvintä järvestä – lisää järvikalaa ammattikeittiöihin
Kotimaisten kalojen käytön monipuolistaminen ja lähikalan arvostuksen lisääminen sekä ammattikeittiöiden kalatuotevalikoiman lisääminen olivat asioita, joita ”Särvintä järvestä – järvikalaa ammattikeittiöihin” -hankkeen osallistujat halusivat edistää. Hankkeen tuloksena syntyi valmis järvikalamureke, jonka raaka-aineina käytetään lahnaa ja särkeä, sekä erilaisia lahnaa ja särkeä hyödyntäviä ruokaohjeita ammattikeittiöiden käyttöön.
Perinteisin reseptein uusia herkkuja
Särvintä järvestä – hankkeessa (2010 – 2013) keskityttiin hoitokalastussaaliiden hyödyntämiseen. Alkukeväästä ja loppusyksystä tehtävien hoitokalastuksen saaliina nousee runsaasti lahnaa ja särkeä, joiden hyötykäyttö on vielä vähäistä. Perinteiset ja ruotoisena tunnetut kalalajit, miten niistä saadaan uusia tuotteita?
Ratkaisu löytyi myös perinteisestä tuotteesta, kalamurekkeesta, jonka valmistamiseen käytetään lahna- ja särkimassaa. Sen valmistamisen prosessi on oltava tehokas, suuret kilomäärät kaloja on käsiteltävä lyhyen ajanjakson aikana. Lahna- ja särkimassat eivät ole ihan helpoimmasta päästä tuotekehityksessä, maun ja rakenteen tasapainoa haettiin jonkin aikaa, kertoo Timo Marttinen Krunexilta, hyvänä lähtökohtana tuotteelle oli Etelä-Savon keittiömestareiden kehittämä mureke. Järvikalamurekkeesta tuli myös asiakkaita miellyttävä. Olikohan lähikalapäivä yksi suurimpia ”lähiruoalla tehtyjä ihmiskokeita”, kun tammikuun lopussa 2013 järvikalamureketta tarjottiin noin 13 000 asiakkaalle Etelä-Savon alueella. Koe onnistui, hyvää palautetta saatiin niin asiakkailta kuin mureketta tarjonneilta keittiöiltä. Murekkeen lisäksi särkeä ja lahnaa kokeiltiin myös kalakiusauksen, kalapihvien ja suolaisten leivonnaisten raaka-aineena. Muutamien kokeilujen jälkeen löytyi toimivat ohjeet.
Teemapäiviä ja pysyviä muutoksia
Järvikalamassasta valmistetut tuotteet ovat jäämässä eteläsavolaisten keittiöiden ruokalistoille, osin teemapäivien herkuksi mutta myös vakituisesti tarjottavaksi muutamien viikkojen välien. Kiinnostusta tuotteelle ja uusille kalaruokaohjeille on ollut myös Etelä-Savon ulkopuolella. Hankkeella saavutettiin se mitä lähdettiin tavoittelemaan, kertoo projektipäällikkö Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Onnistumisen taustalla ovat osallistujien vahva sitoutuminen ja yhteinen tahtotila sekä ammattimainen toiminta koko ketjussa. Edelleen tarvitaan toisten toimintatapojen tuntemista ja tuotekehitysyhteistyötä ostajien ja kalanjalostajien kesken, jotta alueen kalaa ja kalajalosteita saadaan entistä enemmän ammattikeittiöille, toteaa Marjut Kuosma Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluista.
Hankkeen faktat:
Nimi: Särvintä järvestä – järvikalaa ammattikeittiöihin (1 ja 2), 2010 - 2013
Rahoittaja: Itä-Suomen kalatalousryhmä, Etelä-Savon Ely –keskus, Mikkelin kaupunki, osallistuvat yritykset
Toteuttaja: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Matkailu- ja ravitsemisalan laitos, Projektipäällikkö Teija Rautiainen
Hankkeeseen osallistujat: Mikkelin kaupunki/ Ruoka- ja puhtauspalvelut, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri/ Ravitsemishuolto, Suur-Savon osuuskauppa, ABC- Pitkäjärvi, Krunex Oy, Savokala Oy, Mikkelin kalaherkku Oy,
Yhteistyökumppaneina: Etelä-Savon keittiömestarit ry, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto/ Varpala, Jyväskylän yliopisto/
Lisätietoja:
Teija Rautiainen
hankkeen projektipäällikkö
puh. 0400 872 759
Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä ja tuottaa koulutustehtävään liittyviä palveluja. Ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Opiskelijoita MAMKissa on 4500 ja henkilökuntaa 400. MAMK profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun vahvuutena on Venäjä-osaaminen. Ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1