Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ruoka ja elintarvikkeet » Peruskoululaiset kokevat, että kotitalousopetus lisää heidän taitojaan ja valmiuksiaan huolehtia omasta hyvinvoinnistaan

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Peruskoululaiset kokevat, että kotitalousopetus lisää heidän taitojaan ja valmiuksiaan huolehtia omasta hyvinvoinnistaan

Tiedote.
Julkaistu: 24.03.2015 klo 16:05
Julkaisija: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2014 perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden kotitalouden oppimistuloksia. Arvioinnissa selvitettiin, kuinka hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet oli saavutettu ja mikä oli oppiaineen osaamisen kansallinen taso. Arviointi koostui kahdesta osasta: kirjallisesta kokeesta ja käytännön työtaitoja mittaavasta näyttökokeesta.

Otosperustaisessa arvioinnissa oli mukana 3541 oppilasta 104 koulusta. Otoskoulut edustivat kattavasti maan eri osia ja kuntarakenteita sekä virallisia kieliryhmiä.

Arvioinnin tulokset osoittavat, että peruskoululaiset pitävät kotitalouden opiskelusta ja osaavat oppiaineen sisältöihin liittyviä käytännön työtaitoja. Lisäksi kotitalouden sisältöihin liittyvä harrastuneisuus näkyi parempana osaamisena.

Kotitalouden kirjallisessa kokeessa oppilaat saivat keskimäärin 61 prosenttia ja näyttökokeessa 72 prosenttia enimmäispistemäärästä. Kirjallisessa kokeessa opetussuunnitelman mukaisista sisältöalueista hallittiin parhaiten Perhe- ja yhdessä eläminen -sisältöalueen tehtävät ja heikoiten Ravitsemus- ja ruokakulttuuri -sisältöalueen tehtävät. Yksittäisistä aihesisällöistä vaikeuksia tuottivat ravitsemukseen, vedenkulutukseen tai hoito-ohjemerkkeihin liittyneet tehtävät. Parhaiten menestyttiin leivonnan osa-alueisiin, ympäristömerkkeihin, jätehuoltoon tai sosiaaliseen vastuuseen liittyneissä tehtävissä. Näyttökokeessa oppilaat saivat keskimäärin parhaimmat tulokset osa-alueella Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ja keskimäärin heikoimmat osa-alueella Suunnitelman tekeminen.

Tyttöjen ja poikien ero oppiaineen osaamisessa oli suuri. Tytöt menestyivät molemmissa kokeissa paremmin: heidän keskimääräinen ratkaisuosuutensa oli kirjallisessa kokeessa 12 prosenttiyksikköä ja näyttökokeessa 10 prosenttiyksikköä parempi kuin poikien.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyivät koko kokeessa keskimäärin paremmin kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Alueellisesti eli AVI-alueittain tarkasteltuna oppilaiden kotitalouden osaaminen oli koko kokeessa ja pelkästään kirjallisessa kokeessa parhainta Itä-Suomessa ja heikointa Lapin alueella. Näyttökokeessa osaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri AVI-alueiden välillä. Maaseutumaisten koulujen oppilaat menestyivät koko kokeessa ja kirjallisessa kokeessa paremmin kuin kaupunkimaisten kuntien oppilaat. Näyttökokeessa maaseutumaisten kuntien oppilaat menestyivät paremmin vain käytännön töiden osa-alueella.

Yhteishaussa lukioon pyrkivien oppilaiden osaaminen oli koko kokeessa ja kirjallisessa kokeessa 12 prosenttiyksikköä parempaa kuin ammatilliseen koulutukseen suuntautuneiden. Näyttökokeessa vastaava ero oli kuusi prosenttiyksikköä.

Oppilaat, joiden kotikieli oli muu kuin suomi tai ruotsi (osuus kaikista 2,1 %), menestyivät kirjallisessa kokeessa keskimäärin heikommin kuin muut, mutta näyttökokeessa ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevää eroa suhteessa muihin.

Kotitaloutta valinnaisaineena opiskelleiden oppilaiden osaaminen oli kirjallisessa ja näyttökokeessa parempaa kuin oppilailla, jotka olivat osallistuneet vain kaikille yhteiseen kotitalousopetukseen. Myös kotitalouden sisältöihin liittyvällä harrastuneisuudella oli yhteyttä kansallisessa kokeessa menestymiseen. Mikäli oppilaiden keskimääräinen harrastuneisuus oli edes kohtalainen, heidän osaamisensa oli parempaa.

Arvosanakäytänteissä ja oppilaiden kotitalouden osaamisessa ilmeni eroja. Arvosanan kahdeksan (8) saaneet oppilaat saivat keskimäärin 50-70 prosenttia arvioinnin enimmäispistemäärästä. Arvosanan kahdeksan saaneiden oppilaiden osaamistasossa oli kuitenkin vaihtelua: osalla oppilaista osaamistaso jäi reilusti alle 50 prosentin ja osa ylsi 90 prosentin ratkaisuosuuksiin.

Arviointiin osallistuneet oppilaat kokivat, että kotitalous on lisännyt heidän taitojaan ja valmiuksiaan huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Kokonaisasenne kotitalousoppiainetta kohtaan oli kaikilla oppilailla positiivinen ja tytöillä positiivisempi kuin pojilla. Verrattuna poikien asennoitumiseen tytöt pitivät kotitaloudesta oppiaineena enemmän ja kokivat osaavansa kotitalouden oppisisältöjä enemmän, ja he kokivat, että heille on kotitaloudesta enemmän hyötyä. Enemmistö arviointiin osallistuneista oppilaista ilmoitti viihtyvänsä koulussa melko hyvin tai erittäin hyvin.

Julkaisu verkossa: http://karvi.fi

 

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori, kotitalouden oppimistulosten arvioinnin projektipäällikkö Salla Venäläinen, puh. 050 341 0696

Erikoistutkija Jari Metsämuuronen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5517

Opetusneuvos Anu Räisänen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, puh. 029 533 5526

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Karvi perustettiin toukokuussa 2014, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto, Koulutuksen arviointineuvosto ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyivät.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs