Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ruoka ja elintarvikkeet » Paikkakunnan tilallisilla ja perikunnilla suurimmat osuudet Tenojoen lohenkalastusoikeudesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Paikkakunnan tilallisilla ja perikunnilla suurimmat osuudet Tenojoen lohenkalastusoikeudesta

Tiedote.
Julkaistu: 01.10.2013 klo 09:49
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Maanomistukseen perustuva oikeus kalastaa lohta Suomen puolella Tenojoella on pääosin jokivarren asukkaiden ja heidän perillistensä hallussa. Edelleen suurin osuus paikkakuntalaisten saamasta lohisaaliista saadaan pato- ja verkkopyyntitavoilla, mutta vapapyynti, pääosin lohta soutamalla, on miltei yhtä tuloksellista.

Suomen puolella Tenojokivarren asukkaiden oikeus kalastaa lohta perinteisillä menetelmillä, kuten kulkutusverkoilla, padoilla ja seisovilla lohiverkoilla perustuu muun muassa maanomistukseen. Tämän lisäksi vapakalastusvälineillä lohta voivat kalastaa kaikki paikkakuntalaiset lunastamillaan kausiluvilla ja kalastusmatkailijat vuorokausiluvilla.

Kevään 2011 kiinteistörekistereistä tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että Utsjoen kunnan 2 100 tilasta 1 650:lla oli niin sanottu maanomistuksellinen oikeus kalastaa lohta. Eniten lohenkalastusoikeutta oli paikkakuntalaisten (39 %) ja jakamattomien perikuntien (30 %) tiloilla. Ulkopaikkakuntalaisilla perillisillä oli lohenkalastusoikeudesta 16 prosenttia ja muilla ulkopaikkakuntalaisilla, esimerkiksi loma-asukkailla, 9 prosenttia. Osakeyhtiöillä, järjestöillä, valtiolla ja kunnalla oli 6 prosenttia oikeudesta. Useimmiten maakauppojen, lahjoitusten tai perimisen yhteydessä siirtyi myös kalastusoikeutta.

Toisessa selvityksessä koostettiin uudelleen lohisaalistilastoja, seurattiin yleisiä kalastuksellisia muutoksia ja tutkittiin jokialueittain, kuinka paljon ja millä pyyntitavoilla paikkakuntalaiset ovat saaneet lohta saaliiksi 1980-luvulta lähtien. Saaliin määrä vaihteli 8–10 vuoden sykleissä ja etenkin kulkutusverkkopyyntiin vaikuttivat ympäristötekijät, kuten jäänlähtö ja tulvat. Keskimäärin 55 prosenttia paikkakuntalaisten lohisaaliista saatiin perinteisillä verkkopyyntitavoilla. Noin 90 % paikkakuntalaisten lohisaaliista saatiin Tenojoen pääuomasta. Maanomistukseen perustuvalla oikeudella kalastavan talouden vuotuinen lohisaalis oli keskimäärin 73 kiloa ja lohta vapakalastusoikeudella kalastavan ruokakunnan lohisaalis oli 26 kiloa.

Lohenkalastuksella on edelleen huomattava merkitys sekä paikallisessa ruokataloudessa että välillisesti kalastusmatkailuyrityksissä, vaikka lohen myynti väheni huomattavasti, kun halvempi verkkoallaskasvatettu lohi tuli markkinoille. Tenon lohta myydään nykyisin vain satunnaisesti ja kalastusmatkailun lisääntyessä yleisin lohenostaja lieneekin saaliitta jäänyt kalastusmatkailija. Paikallisten kalastajien ikääntyessä kulttuurisidonnaiset kalastustavat ovat muuttuneet. Lohenkalastus padoilla vähenee, mutta kulkutus eli ajoverkkopyynti ja lohensoutu ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa.

Selvitykset Tenojoen lohenkalastuksesta tehtiin yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, maa- ja metsätalousministeriön sekä Maanmittauslaitoksen kanssa. Hanketta rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana myös Lapin ELY-keskuksen ja Tenojokivarren osakaskuntien edustajia.

Lisätietoa:
tutkija Maija Länsman, sähköposti: maija.lansman@rktl.fi, puh: 0400 143 111

Linkit raportteihin:
Julkaisu paikkakuntalaisten lohenkalastuksesta (pdf)
Julkaisu Tenojoen lohenkalastuksen maanomistuksellisesta oikeudesta (pdf)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: http://www.rktl.fi/,  s-posti: viestinta@rktl.fi 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs