Norja tunnetaan kaikkialla maailmassa lohesta ja turskasta. Eikä tarjonta siihen lopu. Norjalaisen kalatiskin valikoima on todellinen aarrearkku merellisten makujen ystävälle.
Kalastuspaattien rivistö päivystää Oslon kaupungintalon laiturissa. Paattien luona pörrää jatkuvasti myös ihmisiä. Oslolaiset tietävät, että täältä irtoaa pikkurahalla pussillinen suolavedessä keittettyjä, samana aamuna pyydettyjä katkarapuja. Niiden popsiminen rantalaiturilla on maailmanluokan kulinaarinen elämys.
Norjan rannikon viileissä vesissä asustavat maailman parhaina pidetyt katkaravut. Ne ovat oslolaisille lisäksi todellista lähiruokaa. Katkaravut troolataan kaupungin edustalta aukevasta Oslonvuonosta. Parhaina päivinä trooleihin jää myös läjäpäin seitiä, turskaa ja kampelaa, jotka löytävät tiensä suoraan kalaravintoloiden keittiöihin.
Kuningas kuningasrapu
Paras paikka uppoutua norjalaisten merenelävien herkulliseen maailmaan löytyy Oslon Akerbryggen rantalaitureiden ravintoloissa. Vuonna 2009 avattu moderni ja avara kalaravintola Tjuvholmen panostaa tuoreisiin merenantimiin. Ravintolan yhteydessä toimii pieni kalakauppa, jota myös alueen muut ravintolat ovat oppinet hyödyntämään. Tjuvholmin keittiötä paimentaa ruotsalaiskokki Tobias Gustavsson, yksi Norjan parhaista äyriäispesialisteista.
– Rakastan hummereita ja kuningasrapuja. Ne ovat kokille kiehtova haaste, sillä niiden valmistaminen perustuu yksinkertaisuuteen ja täsmällisyyteen. Ajat ja lämpötilat on hallittava onnistuneen lopputuloksen luomiseksi. Äyriäisten parhaat ominaisuudet on helppo hukata kypentämällä niitä liikaa, Gustavsson muistuttaa.
Tjyvholmenissa käytetään kaikkia mahdollisia äyriäisiä.
– Asiakkaille hummeri on luonnollisesti aina jotain erityistä, mutta oma suosikkini on kuningasrapu. Niiden valtavissa koivissa on paljon erinomaisen täyteläistä lihaa, josta on ilo valmistaa ruokia. Minusta kuningasravun liha on jopa hummeria parempi, Gustavsson sanoo.
Lohta ympäri maailmaa
Norjalainen lohi tuttu juttu suomalaiselle kuluttajalle. Suomeen tuodaan Norjasta vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa lohta. Sekin on vain pisara lohimeressä, sillä Norja tuottaa maailmanmarkkinoille noin miljardi kiloa lohta vuodessa. Lähes kaikki markkinoilla oleva norjalainen lohi on kasvatettua. Norjan suurissa ja syvissä vuonoissa lohenkasvatukselle on tarjolla ihanteelliset kasvutusolosuhteet vuoden ympäri.
Lohi on monipuolisena kalana norjalaisen kalaruokakulttuurin kivijalka. On vaikea kuvitella valmistustapaa, johon se ei sovellu. Norjalaisen lohikeiton luulisi maistuvan suomalaisellekin: lohta, perunaa ja muita juureksia kermaisessa liemessä. Telemarkissa lohikeitto on perinteinen jouluaaton ruoka. Itä-Norjassa joulupöydästä löytyy aina myös rakfiskiä, kevyesti suolattua ja kolme kuukautta säilytettyä taimenta. Pitkä kypsytys tekee kalasta pehmeärakenteista ja tujun makuista.
Norjalaiset rakastavat myös kylmäsavustettua ja graavattua lohta. Ravintoloissa lohen tapaa usein listalta ravunlihaan yhdistettyä herkullisina pannulla paistettuina pihveinä. Sen sijaan lohen lämminsavustaminen on norjalaisille varsin vierasta puuhaa.
Turska on yhä tärkeä
Keskiajalla turska teki Bergenistä yhden Euroopan mahtavimmista kauppakeskuksista. Turska on edelleen tärkeä kala norjalaisille. Alkuvuosi on Norjassa talviturskan eli skreien aikaa. Silloin turska nousee kutemaan Lofooteille ja on erityisen herkullista. Turskasta syntyy myös paras lipeäkala, lutefisk. Sen sesonki on jouluna mutta Norjan Kristiansundissa syödään lipeäkalaa vuoden ympäri.
Bergenin kalaravintolat ovat maankuuluja. Satamassa Bryggenin ikivanhoista puutalokortteleista löytyy perinteisten kalaruokaherkkujen pyhiinvaelluskohde, ravintola Ejnhørningen. Yksi talon himotuimmista herkuista on paistetut turskankielet. Turskankieli on pienen kuivatun aprikoosin kokoinen ja paistettuna tai friteerattuna pehmeän ja täyteläisen makuinen. Niihin tulee nopeasti himo.
Toinen perinneklassikko on talon bacalao kinkulla ja juustolla. Bacalao on suolattua ja kuivattua turskaa, joka uudelleen vedessä liottamalla muuttuu meheväksi. Sana bacalao tulee Espanjasta, missä se tarkoittaa turskaa. Norjassa bacalao on suosittu kalaruoka, josta on lukemattomia eri versioita.
Turskan paistaminen pannulla mittaa kokin taidot. Turskafilee on melko paksu ja kala on vähärasvainen. Bergenin kalahallin yläkerrassa toimiva Seafood Center opettaa ja kouluttaa ryhmiä kalankäytöstä. Keskuksen pääkokki Anders Isager on lupautunut näyttämään opetuskeittiössä, mikä on oikeaoppinen tapa paistaa turskaa pannulla.
– Turska ei kaipaa muuta maustetta kuin merisuolaa. Annospalat paitetaan aluksi kuumalla pannulla siten, että niihin saadaan nätti paistopinta. Sitten lämpöä lasketaan, pannulle pannaan reilu nökäre voita. Voisulaa valellaan palojen päälle paistamisen aikana. Näin palat eivät pääse kuivumaan. Temppu toimii kaikilla kaloilla oikein hyvin, Isager kertoo.
Kiistelty valas
Norjalaisen kalakeittiön kiistanlainen erikoisuus on valaanliha. Ennen muinoin valaanliha ja valaanrasva olivat elintärkeitä. Nykyään valaita pyydetään tieteen nimissä eivätkä norjalaiset saa lainkaan viedä valaanlihaan esimerkiksi EU-maihin. Norjassa valaanlihaa myydään kaupoissa laillisesti. Sitä saa usein myös ravintoloissa.
Valaan liha on tummaa ja mureaa. Se muistuttaa enemmän lihaa kuin kalaa. Vahvimmin valaskulttuuri elää Färsaarilla, missä valasta syödään muun muassa ohueksi leikattuina siivuina rullalle käärittynä porkkana- ja pekonitäytteellä. Valaspihvit syntyvät, kun ne ensin maustuvat etikkavedessä yön yli, sitten ruskistetaan pannulla ja lopuksi muhitetaan sipulin kera padassa.
Paistettua turskaa, sieniä ja kukkakaalipureeta
4 annosta
600 g turskafileetä
1 rasia herkkusieniä (tai muuta pannusientä)
2 keskikokoista kukkakaalta
1 dl kermaa
50 g voita
1 rkl silputtua ruohosipulia
½ sitruunan mehua
suolaa
mustapippuria
Pilko kukkakaalit nupuiksi. Laita nuput kattilaan, peitä vedellä ja keitä kypsiksi. Valuta vesi pois ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää sekaan kermaa ja reilu nokare voita. Lisää kerma vähitellen, ettei pureesta tule liian löysää. Mausta suolalla. Pidä puree lämpimänä.
Pilko sienet ja paista pannulla kunnes nesteet haihtuvat. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Leikkaa turskafileet annospaloiksi. Ripottele palojen pintaan suolaa molemmin puolin. Laita hieman voita pannulle, paista kuumalla lämmöllä paistopinnat palojen molemmin puolin. Vähennä lämpöä ja lisää reilu nokere voita. Valele kalapaloja paistamisen aikana voisulalla. Paistoaika riippuu fileen paksuudesta, kala kypsyy varsin nopeasti. Lisää voisulan sekaan silputtu ruohosipuli ja sitruuna mehu.
Kokoa kukkakaalipuree, sienet ja turskapalat lautaselle annokseksi. Kaada pannulta sitruuna-voisulaa päälle ja tarjoa välittömästi.
Lohi-perunapotti ja sinappinen kurkkunokare
4 annosta
4 -5 perunaa (kiinteää)
1 palsternakka
1 keskikokoinen sipuli
4 rkl rypsiöljyä
3 dl vettä
1 rkl kalafondia
1 rkl kasvisfondia
5 kpl kokonaista maustepippuria
1 laakerinlehti
400 g kirjolohi- tai lohifileetä (tai valkoista kalaa)
1 ruukku tilliä
1 ruukku basilikaa
yhden sitruunan kuori
1 tl suolaa
Kurkkunokare
3 rkl sinappista kurkkusalaattia, säilyke
0,75 dl smetanaa tai majoneesia
Kuori perunat, palsternakka ja sipuli. Leikkaa peruna ensin pitkittäin puoliksi ja sitten puolikkaat pitkittäin venelohkoiksi. Leikkaa palsternakka pitkittäin neljään osaa ja sitten niistä noin 1,5 cm paloja. Leikkaa sipuli puoliviipaleiksi.
Valitse pata tai paksupohjainen kattila. Kuullota peruna, palsternakka ja sipuli öljyssä. Lisää vesi, fondit ja mausteet.
Kuumenna liemi ja säädä sen jälkeen lieden teho pienemmälle ja anna kasvisten kiehua ”hiljaa hymyilen” noin 10 minuuttia kunnes perunat ovat purtavan kypsiä.
Poista lohifileestä nahka ja keskiruodot tai pyydä että kalakauppias tekee sen.
Leikkaa filee noin 2 cm kuutioiksi. Hienonna tilli varsineen ja nypi basilikaruukusta vain lehdet. Yhdistä kulhossa kalakuutiot, tilli, basilikanlehdet, sitruunan raastettu kuori ja suola.
Nostele kalakuutiot tasaisesti yhteen kerrokseen patapohjan päälle. Älä sekoita kalapaloja patapohjan joukkoon, vaan laita kansi päälle ja anna kalan kypsyä höyryssä noin 10 minuuttia. Nosta kattila suoraan pöytään.
Sekoita kurkkusalaatti ja smetana.Tarjoa se erikseen.
Lisää kalareseptejä www.prokala.fi
Pro Kala Ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista.
Yhdistys perustettiin vuonna 1994.
Pro Kala Ry:n tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietämystä kalan ja kalatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä sekä käyttötavoista, ja näin edistää kalan käyttöä monipuolisena elintarvikkeena.
Lisäksi yhdistys edistää kalan ja kalatuotteiden laatua ja elinkeinokalatalouden alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa.
Yhdistyksen toimintamuotoja ovat kalaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta, menekinedistämiskampanjat, alaa palvelevien kuluttajatutkimusten ja selvitysten teettäminen sekä erilaiset kalaan liittyvät kehitysprojektit.
Lisätietoja Pro Kala Ry:n toiminnasta ja jäsenyydestä antaa toiminnanjohtaja Katriina Partanen,[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1