Neljännes kyläkaupoista lopettamassa lähivuosina - selvitys toiminnan tukemisesta valmistui
Yhä useampi kyläkauppa on samalla posti, pankki ja apteekki. Lähitulevaisuudessa kaupat voisivat olla laajan palveluvalikoiman pisteitä, jotka paikkaisivat muuten supistuvaa tarjontaa. Ne voisivat koota myös julkisia palveluita. Pellervon taloustutkimus selvitti, miten kyläkaupoilla menee ja mitä niiden menestymiseen tarvitaan.
Kyläkauppojen asema on muuttunut kaupungistumisen, kauppojen keskittymisen ja aukioloaikojen laajenemisen seurauksena. Kyläkauppojen määrä väheni noin 60 prosenttia vuosina 2002–2015. Kyläkauppoja* on tällä hetkellä 222.
Pellervon taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan kauppojen menestymistä auttaisi ensinnäkin sääntelyn purkaminen.
- Apteekkien sivutoimipisteitä tai lääkekaappeja voitaisiin perustaa kyläkauppoihin.
- Kyläkauppojen lupa- ja lisenssimaksuja voitaisiin alentaa.
- Alkon toimituspisteiden määrää voitaisiin kasvattaa ja kyläkaupat asettaa etusijalle uusien sijoittamisessa.
- Asiamiespalveluita (posti, käteisnostot ja Veikkaus) ohjattaisiin kyläkauppoihin.
Selvitys osoittaa, että kyläkaupoissa tarjottavien palveluiden valikoima on jo nyt varsin laaja. Suosituimpia täydentäviä palveluita olivat käteisnostot, Veikkaus sekä postipalvelut. Muita palveluja olivat apteekkipalvelut, kotiinkuljetus sekä kalastuslupien ja nestekaasun myynti.
– Kyläkauppojen määrä vähenee huolestuttavalla nopeudella, ja kehityksen hillitsemiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kyläkaupat ovat maaseutualueilla tärkeitä palveluiden tuottajia. Pellervon tekemä selvitys tarjoaa useita erilaisia toimenpiteitä, joita nyt ryhdytään selvittämään tarkemmin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä linjaa.
Sääntelyn vähentämisen lisäksi voitaisiin rahoittaa liiketilojen parantamista ja toiminnan laajentamista. Tukea voitaisiin antaa myös lopettavan kyläkauppiaan liiketoiminnan siirtämiseen osaksi suuremman kaupan toimintaa toiselle yrittäjälle. Jo käytössä olevien mahdollisuuksien kuten yleisen yritystuen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman käyttöä pitäisi tehostaa.
Julkisten palveluiden tuominen kyläkauppojen tarjontaan olisi merkittävä parannus erityisesti harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Palvelusetelin avulla kyläkaupat voisivat hoitaa esimerkiksi kunnan tarjoamia julkisia palveluita, kuten ruokapalveluita ja -kuljetuksia, lääkejakelua ja monia viranomaispalveluita.
*Päivitetty määritelmä kyläkaupasta:
- Sijainti: etäisyys lähimpään kauppaan vähintään 7,5km tai muuten vaikeasti tavoitettavissa.
- Päivittäistavaramyynti vähemmän kuin 2 miljoonaa euroa/vuosi.
- Sijaitsee kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa.
- Myymälässä voi tehdä kaikki päivittäiset ostokset. (Sulkee ulkopuolelle elintarvikealan erikoismyymälöitä esim. liha- tai kalamyymälät, suoramyyntihallit, elintarvikekioskit, kahvilat, halpahallit.)
- Myymälä voi olla kausimyymälä (esim. avoinna vain kesäkaudella).
- Ei sisällä huoltamoiden yhteydessä olevia myymälöitä.
- Myymäläautoja ei huomioida (pelkkä myymäläauto, mutta ei myymälää).
Kyläkauppaselvitys toteuttaa ruokapoliittisen selonteon esitystä kyläkauppojen toiminnan mahdollisuuksien kartoittamisesta. Selvityksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Selvitykseen sisältyneeseen kyselyyn valittiin 117 päivitetyn kyläkauppamääritelmän mukaista myymälää, joista 68 vastasi.
Kyläkauppaselvitys, PTT:n työpapereita 193. Vuori, L. ym. 2017 on luettavissa PTT:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut.html.
Lisätietoja:
erityisavustaja Risto Lahti, [email protected], p. 050 565 0424
neuvotteleva virkamies Christell Åström, [email protected], p. 0295162030
ekonomisti Lauri Vuori, [email protected], p. 040 164 8182
