Miksi hauki lauloi? Runon ja suven päivänä pannaan kala grilliin ja palataan runousopillisen arvoituksen äärelle

Harva asia kertoo kalan merkityksestä suomalaisille yhtä kirkkaasti kuin sen inspiroimat runot. Kala on kirvoittanut vuosien varrella suorastaan häkellyttävän määrän sanataidetta, ja erääseen kalarunoon liittyy myös yksi kirjallisuuden historian piinaavimmista arvoituksista. Runon ja suven päivä on hyvä tilaisuus panna grilli tulille ja istua puun alle aprikoimaan, mitä symboloikaan Aaro Hellaakosken hauen laulu.

Kala komeilee suomalaisessa kansanperinteessä keskeisellä paikalla. Jo Kalevalan laulumailla Väinämöinen veisti kanteleensa hauen leukaluusta, ja Manalle mennyt Aino ilmestyi Väinämöiselle kalan hahmossa. Sittemmin kala on inspiroinut runoilijoita ja sanoittajia aina Eino Leinosta alkaen.

Vaikka luontosuhteemme on viimeisten vuosisatojen aikana muuttunut radikaalisti, kala ei lakkaa kiehtomasta. Symbolinen ajattelumme on kehittynyt luonnon kautta ja luontosymboliikka elää vahvasti mukana kaupungistuvassa elämässä.

Kala kansanperinteessä

Kalalla on ollut suomalaisessa mytologiassa ja runoudessa hyvin moninaisia merkityksiä. Toisinaan se on tuonut sanan Tuonelasta, toisinaan luvannut kylvöonnea. Kala tunnetaan myös runouden, runonlaulun ja shamanismin symbolina.

Kalalajilla on ollut mytologiassa väliä – siinä missä vaikkapa lohi usein edustaa miehistä alkuvoimaa ja vaurautta, on siikaa käytetty esimerkiksi kalevalaisessa runoudessa naisellisuuden symbolina ja morsiamen hellittelynimenä.

Erityisen monitahoista vertauskuvallisuutta edustaa on hauki. Veenkoiraa pelättiin ja kunnioitettiin. Haukeen liitettiin petomaisuuden, ahneuden ja kuoleman mutta myös tulen ja sato-onnen merkityksiä.

Hauen laulu kiehtoo runonystävää

Hauen monisyiseen symboliikkaan tarttui 1920-luvulla myös runoilija Aaro Hellaakoski tunnetussa runossaan ”Hauen laulu”. Runossa hauki nousee puuhun ja vetäisee niin villin virren, että linnutkin vaikenevat.

Kosteasta kodostaan / nous hauki puuhun laulamaan /- - / kun aukoellen / luista suutaan / longotellen / leukaluutaan / niin villin-raskaan / se virren veti /että vaikeni / linnut heti - -

Runonystävät ja kirjallisuudentutkijat läpi historian ovat tulkinneet hauen laulua niin runoilijan henkilöhistorian, Kalevalan kuin modernistisen runon ohjelmanjulistuksen lähtökohdista. Monet ovat katsoneet hauen laulun kuvaavan runoilijan luomistyön riemua ja tuskaa.

Jottei tulkinta kuitenkaan pääsisi liiaksi urautumaan, muistetaanpa myös mystinen punainen käpy. ”- - nous hauki kuusen latvukseen / punaista käpyä purrakseen - - ”

Tulkintalinjoja sekoittavaa käpyä on arveltu esimerkiksi seksuaalisuuden ja kirjallisen inspiraation symboliksi. Innokkaimmat runontulkitsijat voivat syventyä runoon tarkemmin Hellaakosken vuonna 1928 julkaistussa runokokoelmassa Jääpeili.

Haukea kesäpöytään

Runon tulkinta käpyineen päivineen jää lopulta jokaisen omaksi asiaksi, mutta ”Hauen laulun" voi myös antaa inspiroida etsimään uusia kalaruokaideoita kesäpöytään.

Juuri hauki sopii mainiosti niin keittoon, pihviin kuin savustukseenkin. Jos hauki on kelvannut runoilijan muusaksi, niin miksipä ei kotikokin!

Lisätietoja:

Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala

0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi

Lisää kalasta mytologiassa:

Råman, Marita: Mulurautunen: ruutanalliset säkeet, Helsinki 2006.

Reseptit ja kuvat:

Pro Kala ry

Reseptit

Haukimurekepihvit

n. 500 g haukifileetä
1 tl suolaa
2 munaa
2 dl ruokakermaa
1½ rkl perunajauhoja
valko- tai mustapippuria
1 ruukku rucolasalaattia tai pinaattia tai 50-100 g pakastepinaattia
n. 50 g tomaatti-basilikatuorejuustoa (rasvaa 13%)

paistamiseen: tilkka rypsiöljyä tai juoksevaa margariinia

Pidä kaikki raaka-aineet kylmässä ennen valmistusta.

Silppua pinaatti tai rucola tai anna pakastepinaatin sulaa. Leikkaa haukifilee parin sentin paloiksi ja nosta ne monitoimikoneen kulhoon. Lisää suola ja surauta kala hienoksi. Lisää joukkoon vähän pippuria, munat, ruokakerma ja perunajauhot ja anna koneen käydä kunnes seos on tasaista. Sekoita silputtu rucola tai pinaatti lusikalla massan joukkoon.

Sipaise leivinpaperi öljyllä ja nosta ruokalusikalla murekemassa 8-10 pihviksi paperin päälle. Paina kostealla sormella syvennys pihvien keskelle ja nosta siihen nokare tuorejuustoa. Painele kiinni ja litistä pihvejä vähän kostealla kädellä tai lastalla.

Paista pihvit pannulla keskilämmöllä n. 3 minuuttia kummaltakin puolelta.

Tarjoa haukimurekepihvien seuraksi esim. uunipunajuuria tai perunoita ja ruusu- tai parsakaalia tai vihreitä herneitä.

Kermainen haukipyörykkäkeitto

Kermainen, maukas haukipyörykkäkeitto maistuu koko perheelle. Haukifileet jauhetaan monitoimikoneella, jolloin haukifileen mahdolliset ruodot jauhaantuvat hienoksi. Haukimurekemassa on monikäyttöinen. Siitä voi paistaa pannulla siskonmakkaran tapaan pyöryköitä pastan joukkoon, tai paistaa pihveiksi perunasoseen kanssa.

Haukimureketaikina

400 g nahattomia haukifileetä

1 dl kermaa

2 rkl korppujauhoa

1 kananmunaa

1 tl suolaa

valkopippuria

Keittoon

500 g perunoita

2 porkkanaa

1 pieni sipuli

2 rkl voita

8 dl vettä

2 kalaliemikuutioita

2 dl kermaa

1 dl hienonnettua tilliä

1 sitruuna

Valmista ensin mureketaikina. Jauha nahattomat haukifileet hienoksi monitoimikoneella. Lisää joukkoon kerma, korppujauhot ja muna. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Pyöräytä tasaiseksi taikinaksi. Nosta haukimureketaikina kylmään tekeytymään siksi aikaa, kun valmistelet keiton.

Pese ja kuori perunat, leikkaa kuutioiksi. Pese ja kuori porkkanat, leikkaa viipaleiksi. Kuori ja hienonna sipuli.

Kuumenna voi kattilassa. Lisää kasvikset ja kuullota 3-4 minuuttia. Lisää vesi ja kalaliemikuutiot. Kiehauta ja keitä noin 10 minuuttia.

Pyörittele haukimureketaikinasta pieniä pyöryköitä vedellä kostutetuin käsin. Nostele pyörykät keiton joukkoon kypsymään. Kypsennä kannen alla keskilämmöllä noin viisi minuuttia, kunnes perunat ja porkkanat tuntuvat pehmeiltä ja kypsiltä. Lisää kerma ja kiehauta. Lisää keittoon runsaasti hienonnettua tilliä. Purista keittoannoksen päälle sitruunan mehua.

Grillattu kokonainen kala

4 kpl noin 200-300 g:n painoista perattua ja suomustettua siikaa, kuhaa tai ahventa
½-1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ -1 sitruunan mehu
(2-4 valkosipulinkynttä)

täytteeksi:

joko

8-10 aurinkokuivattua tomaattia
½-1 ruukku basilikaa
2 rkl parmesaania tai muuta vahvaa juustoraastetta

tai

2-3 sipulia (varsineen)
½-1 ruukku tilliä
öljyä

Jätä perattuihin ja suomustettuihin kaloihin selkä- ym. evät. Ne on helpoin poistaa sisällä olevine ruotoineen kypsästä kalasta. Tee kalojen selkälihaksiin muutama viilto, silloin ne maustuvat paremmin ja kypsyvät tasaisemmin.Valmista täyte. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit ja basilika ja sekoita juustoraasteen kanssa. Tai hienonna sipulit ja kypsennä niitä hetki mikrossa tai pannulla ja sekoita hienonnettu tilli sipulin joukkoon. Mausta kalat sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Viipaloi valkosipulit ja työnnä viipaleet kalojen selkäviiltoihin. Nosta valmistamasi täyte kalojen sisään.

Sivele kalojen pintaan öljyä, etteivät ne tartu ritilään. Grillaa miedohkolla lämmöllä 15-30 minuuttia kalan koosta ja grillistä riippuen. Käännä kalat varovasti isolla lastalla kypsymisen aikana.

Jos kypsennät kalat uunin grillivastuksen alla, nosta kalat folion päälle ritilälle ja grillaa kerran kääntäen. Kalat kypsyvät herkullisiksi myös uunissa. Nosta täytetyt kalat öljyttyyn vuokaan. Pirskota päälle ja vuokaan sitruunamehua ja öljyä. Kypsennä 180 asteessa 20-30 minuuttia tai kunnes kalat ovat kypsiä.

Tarjoa lisukkeeksi keitettyjä uusia perunoita tai grilliperunaviipaleita ja vihersalaattia.