Suomalainen heittää
syömäkelpoista ruokaa roskiin 20 - 30 kiloa vuodessa. Yksittäinen
kotitalous haaskaa vuosittain 50 - 65 kiloa. Eniten pois heitetään
vihanneksia ja kotiruokaa. Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan
ruuasta. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa,
erityisesti yksin asuvilla naisilla. MTT:n Foodspill-projekti selvitti suomalaisten kotitalouksien
ruokahävikin määrää, laatua ja taustatekijöitä. Syyskuussa toteutettuun
punnitus- ja kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta
pääkaupunkiseudulta sekä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueelta.
Kotitalouksissa punnittiin nimenomaan syömäkelpoisen ruuan hävikkiä. Tuoretuotteita haaskataan eniten MTT:n tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan
osallistujien ruokahävikkimäärät vaihtelivat todella paljon. - Joku
saattoi heittää ruokaa roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle
ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan. Kulutustottumuksissa on suuria
yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä syntyi 23 kiloa
suomalaista kohti. Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä),
kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 prosenttia), leipää ja
muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä hedelmiä ja marjoja (13
prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia ja
valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä ja muuta hyvin säilyvää, kuten
napostelutuotteita heitettiin pois suhteellisen vähän, vain 2,5
prosenttia. - Suomen talouksissa ruokaa heitetään pois yhteensä 120 - 160
miljoonaa kiloa. Tämä on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kauppojen
pois heittämä ruokamäärä, Silvennoinen laskee. Ostavatko naiset liikaa ruokaa? Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29
prosenttia), päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia), lautastähteeksi
jääminen (14 prosenttia) ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen (13
prosenttia). Talouden koolla oli selkeä yhteys ruuan haaskaamiseen: mitä enemmän
henkilöitä kuului talouteen, sitä suurempi hävikki oli. Henkeä kohti
laskettuna yksin asuvat kuitenkin haaskasivat eniten. Ruokahävikkiä syntyi merkittävästi enemmän, kun kotitalouden ostokset
teki pääsääntöisesti nainen. Kun ostokset teki mies tai molemmat
kävivät kaupassa, hävikkiä oli vähemmän. Lajittelu vähentää hävikkiä Foodspill-hankkeen johtajan Juha-Matti Katajajuuren
mukaan kotitalouksissa tiedostetaan melko hyvin, paljonko niissä
tuhlataan ruokaa. Runsaasti haaskasivat ne kotitaloudet, jotka uskoivat
voivansa pienentää ruokahävikkiään. Vähän hävikkiä puolestaan syntyi
niissä talouksissa, joissa arveltiin, ettei hävikkiä pystytä enää
pienentämään. - Biojätteitä päivittäin lajittelevissa kotitalouksissa ruokahävikkiä
syntyi vähemmän verrattuna talouksiin, jotka lajittelivat biojätteensä
harvemmin. Ilmeisesti lajittelu auttaa tiedostamaan paremmin hukkaan
heitetyn ruoan määrän. Sitä kautta hävikit ovat lajittelevissa perheissä
jo alentuneet, Katajajuuri miettii. Foodspill-tutkimuksen tulokset olivat hävikin koostumuksen osalta
samankaltaisia kuin muissa eurooppalaisissa ruokahävikkitutkimuksissa:
roskiin menevät tuoteryhmät sekä haaskaamisen syyt ovat samantyyppisiä
kaikkialla. Useissa maissa on julkaistu huomattavasti korkeampia
ruokahävikkimääriä kuin Suomessa. - Nuo luvut eivät kuitenkaan ole
vertailukelpoisia, koska niissä tutkimusmenetelmät ovat olleet hyvin
erilaiset. - Ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin kaikissa elintarvikeketjun
vaiheissa. Yhteiskunta haaskaa valtavasti euroja heittämällä ruokaa
roskiin, ja merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy täysin turhaan.
Ravinto on kulutuksestamme suurin yksittäinen ympäristövaikutuksia
aiheuttava tekijä, muistuttaa Katajajuuri. Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun ja elinkeinoelämän
rahoittamassa hankkeessa ovat MTT:n lisäksi mukana Jätelaitosyhdistys,
Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo,
Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria
liikelaitos ja UniCafe sekä Pakkaustutkimus - PTR. Lisätietoja: Tilaisuuden materiaalit osoitteessa: www.mtt.fi/foodspill
Kansainvälinen vertailu vaikeaa
Hankkeen vastuullinen johtaja, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri, MTT,
puh. 050 359 9772, [email protected]
tutkija Kirsi Silvennoinen, MTT, puh. 040 179 4875, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1