Kasvaako ravunkulutus tarjonnan lisääntyessä?

Suomen oma ravuntuotanto, rapujen tuonti ja samalla myös kulutus ovat lähes 2,5-kertaistuneet kym-menessä vuodessa. Jatkuuko kulutuksen kasvu ja millä tuotteilla ja tavoilla?

On todennäköistä, että omien vesiemme tuotanto kattaisi lähivuosina kotimaan kasvavankin kysynnän. Tulevaisuudessa kotimaisen ravun menekin ratkaisevat kuluttajien päätökset; valitaanko omaa tuotantoa olevat joki- tai täpläravut, vai poimitaanko tuontiravut pakastealtaista?

Maamme luonnonvesistä pyydetään nyt yli kaksi kertaa enemmän rapuja kuin vuosituhannen vaihteessa. Tuonti on lisääntynyt samassa suhteessa. Kotimaisesta rapusaaliista 76 % on täplärapuja. Valtaosa kaupan kautta välittyvästä rapusaaliistamme myydään rapusesongin aikana ja näistä jopa yli puolet valmiiksi keitettyinä, loput elävinä.

Kampanjointia kotimaisen ravun puolesta

Tukkukauppa kokee rapujen hinnanmuodostuksen ongelmaksi. Järkevällä tasolla oleva rantahintakaan ei auta, jos matkalla merrasta kuluttajalle välitys- ja kaupan portaiden kate on kohtuuton. Tällöin kotimaisten rapujen korkea hinta voi saada asiakkaat valitsemaan pakastetut tuontiravut.
Suomalaisten rapujen kaupan kehittymisen esteenä rapujen tukku- ja välittäjäporras näki kysynnän vähäisyyden ja aluepainotuksen; Sisä- ja Itä-Suomen ruokaperinne ei suosi rapua. Tarvitaan kotimaisen ravun menekinedistämistoimia. Ruotsalaiset naapurimme herkuttelevat syömällä yhdeksän rapua henkeä kohden, suomalainen tyytyy vajaaseen kahteen.

Rapukauppa toivoo myös kilohintajärjestelmän yleistymistä ja tuotantoketjun kattavaa laatujärjestelmää.
Teknisiä parannuskohteita ovat säilytys- ja kuljetusmenetelmien ja vähittäiskaupan säilytys- ja myyntitilojen sekä pakkausten ja pakkausmateriaalien kehittäminen.

Erilaisten rapujalosteiden tuotantoa olisi myös kehitettävä. Yhtenä kehittämiskohteena nähtiin tuoreiden keitettyjen rapujen säilyvyyden parantaminen ja myyntiaikojen jatkaminen. Tukkukauppa toivoi rapujen arvoketjun eri toimijoille myös koulutusta ja koulutusmateriaalia rapujen käsittelystä ja valmistamisesta sekä käytöstä.

Lisätietoja: 
ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen (0205 751 613 / 040 531 9902)
tutkija Riitta Savolainen (0205 751 523 / 0400 205 866)

Raputalouskatsaus 2010 on ilmestynyt. Julkaisun yksi keskeinen teema on ravunkulutuksen merkittävä kasvu ja rapumarkkinoiden kehittäminen kotimaisten rapujen tuotannon hyödyntämiseksi.

Tiedote