Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ruoka ja elintarvikkeet » Hirvellä merkittävä rooli 6000 vuoden takaisessa kulttuurimuutoksessa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Hirvellä merkittävä rooli 6000 vuoden takaisessa kulttuurimuutoksessa

Tiedote.
Julkaistu: 01.09.2014 klo 10:16
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Luulöydösten perusteella kaakkoisen Suomen hirvikanta koki noin 6000 vuotta sitten nopean ja erittäin voimakkaan kasvuvaiheen. Kannan voimistuminen muodosti edellytykset väestön kasvulle. Samanaikaisesti alueen kulttuuri koki suuren murroksen asbestikeraamisesta uuteen, hirsirakennuksia rakentavaan, piikiveä ja meripihkaa hyödyntäneeseen tyypilliseen kampakeraamiseen kulttuuriin.

Taustana 6000 vuoden takaiselle hirvikannan voimistumiselle olivat luonnonmaantieteelliset muutokset. Tuolloin syntyi Vuoksen virta, Saimaan vedenpinta laski noin neljä metriä ja paljasti tuhansia neliökilometrejä uutta maata. Paljastuneen maan peittivät lyhyessä ajassa pioneerikasvilajit, ja sarat, pajut, koivut sekä muut hirvelle maittavat ruohot ja varpukasvit tarjosivat Saimaan altaan ympäristössä eläville hirville rajattomasti optimaalista ravintoa.

Voimistunut hirvikanta muodosti Saimaan altaan ympäristössä elävien ihmisten ravinnosta huomattavasti suuremman osan Vuoksen synnyn jälkeen kuin sitä ennen: Arkeologisen aineiston perusteella hirven osuus ihmisen käyttämästä nisäkäsravinnosta oli ennen Vuoksen syntyä 2,5 prosenttia, Vuoksen synnyn jälkeisellä aikakaudella 23,8 prosenttia ja muutama sata vuotta tämän jälkeen enää 4,8 prosenttia.

Hirvikannan suuruuden ajat eivät kestäneet kauaa. Ekosysteemi muuttui kohti vanhoja ja kuusivaltaisia metsiä, joissa hirven elinolosuhteet eivät enää olleet yhtä hyvät kuin vesijättömailla ja nuorissa taimikoissa. Uusi kulttuuri oli huipussaan korkeintaan pari vuosisataa ja taantui samaan aikaan, kun hirvikanta pienentyi.

Hirvikanta kasvoi myös toisen maailmansodan jälkeen

Tapahtumaa voidaan verrata kannan kasvuun, joka käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen nykyaikaistuneiden metsänhoitomenetelmien seurauksena koko Fennoskandiassa. Molemmilla kerroilla hirvet ovat lajilleen tyypillisesti pystyneet hyvin nopeasti hyödyntämään runsastuneita ja laadullisesti parantuneita ravintovaroja. Niiden lisääntyminen on tehostunut ja kanta on alkanut rajusti kasvaa, kun luontainen kuolleisuus ja vuotuinen saalispoistuma ovat jääneet vuoden tuottoa vähäisemmäksi.

Hirven osuutta Vuoksen synnyn jälkeisissä esihistoriallisissa tapahtumissa ovat selvittäneet Helsingin yliopiston bio- ja luonnontieteilijät sekä arkeologit yhdessä Museoviraston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Bristolin yliopiston tutkijoiden kanssa poikkitieteellisessä hankkeessa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä The Holocene -julkaisusarjassa: DOI: 10.1177/0959683614544049.

Lisätiedot:

Tutkija Tuire Nygrén, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0400-143 076, tuire.nygren@rktl.fi
Yksikön johtaja Markku Oinonen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 050-318 7302, markku.j.oinonen@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Päivi Onkamo, Helsingin yliopiston biotieteiden laitos, puh. 040-578 9189, paivi.onkamo@helsinki.fi
Tutkija Petro Pesonen, Museovirasto, puh. 040-128 206, petro.pesonen@nba.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs