Saaristomerellä ja Suomenlahdella pystyttiin tänä talvena laskemaan lentokoneesta jäällä makaavien norppien lukumäärä seitsemän vuoden tauon jälkeen. Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti norppalaskennat yhteistyössä Metsähallituksen ja WWF Suomen kanssa.
− Norppien lentolaskennat toteutetaan karvanvaihtoaikaan huhtikuussa, jolloin norpat ovat runsaslukuisimpina näkyvillä kevään viimeisillä jäillä. Parhaimmissakaan olosuhteissa laskennoissa ei kuitenkaan havaita kaikkia hylkeitä, koska osa yksilöistä on vedessä. Lisäksi jääolosuhteilla on merkittävä vaikutus laskentojen onnistumiseen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Mervi Kunnasranta kertoo.
− Hyvän jäätalven ansiosta lentolaskenta oli mahdollista pitkästä aikaa myös norpan eteläisillä esiintymisalueilla Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Edellisen kerran norppia pystyttiin laskemaan vastaavissa jääolosuhteissa vuonna 2011, Kunnasranta sanoo.
Parhaana laskentapäivänä Saaristomerellä (mukana myös Ahvenanmaan merialueita) havaittiin 122 norppaa. Itäisellä Suomenlahdella norppia havaittiin 12.
Suomenlahdella alueen pesivä norppakanta on edelleen keskittynyt pääosin Venäjän puolelle, mutta on sielläkin vähälukuinen.
-On ilahduttavaa, että Kotkan ja Haminan edustan jäillä nähtiin nyt yli kymmenen norppaa, joka on jo suuri osa alueen Saaristomeren kantaakin pienemmästä norppamäärästä, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.
-Havaittujen yksilöjen määrä voi viitata siihen, että hyvinä jäävuosina norppa voi lisääntyä myös Suomen puoleisella Suomenlahdella, Halkka toteaa.
Kaiken kaikkiaan koko Itämeren alueen norppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä.
Eteläisimmillä alueilla leudot talvet heikentävät merkittävästi pesintäolosuhteita. Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä, jossa laskennat voidaan hyvien jääolosuhteiden ansiosta toteuttaa vuosittain. Keväällä 2018 lentolaskentalinjat kattoivat Perämerellä 13,4 % jääpinta-alasta. Laskennoissa havaittiin 1 331 norppaa, joista jäällä olevien norppien kokonaismääräksi laskettiin 9 919 yksilöä, mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna.
– Perämeren tulosten suuri vuosittainen vaihtelu viime vuosina kertoo ennen kaikkea muutoksista laskentaolosuhteissa – ei niinkään norppakannassa, sanoo Markus Ahola Ruotsin luonnonhistorialliselta museolta.
– Perämerellä on laskettu eniten norppia leutojen talvien jälkeen olosuhteissa, joissa jäät ovat alkaneet rikkoutua jo ennen laskentajaksoa. Tänä keväänä jäätalvi jatkui pidempään ja laskentatulos oli aiempien vuosien kanssa vertailukelpoisella tasolla. Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa, Ahola kertoo.
Lisätietoja:
Mervi Kunnasranta/Luonnonvarakeskus
[email protected]
0295323561
0503023561
Antti Halkka/WWF
040 70065 82
Markus Ahola/Ruotsin luonnonhistoriallinen museo
[email protected]
0400544923
Suomen alueen norppalaskennat rahoittaa ympäristöministeriö. Laskentojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luke yhteistyössä Metsähallituksen ja Suomen WWF:n kanssa. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo (Naturhistoriska riksmuseet).
Jäällä makaavat norpat lasketaan lentokoneesta
Koko: 4,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4785x3156Jäällä makaavat norpat lasketaan lentokoneesta
Koko: 4,30 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4785x3156Perämerellä laskettujen norppien määrät 1988-2018.png
Koko: 0,11 MB Tyyppi: png Resoluutio: 2746x2156Perämerellä laskettujen norppien määrät 1988-2018.png
Koko: 0,11 MB Tyyppi: png Resoluutio: 2746x2156Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1