Ainesosaluettelo kertoo, mitä elintarvikkeen valmistuksessa on käytetty. Yhdessä tuotteen nimen kanssa se paljastaa lähes kaiken kyseisestä elintarvikkeesta.
Mistä on elintarvikkeet tehty
Ainesosaluettelon tunnistaa otsikosta ”Ainekset”, ”Ainesosat” tai
”Valmistus- ja lisäaineet”. Myös pitempi ilmaisu on mahdollinen, esim.
”Leivonnassa on aineksina käytetty…”
Elintarvikkeen ainesosat listataan siten, että valmistuksessa eniten käytetty ainesosa on luettelossa ensimmäisenä ja vähiten käytetty viimeisenä. Pienet ainesosamäärät (alle 2 %) voidaan kuitenkin ilmoittaa luettelon lopussa halutussa järjestyksessä. Ainesosien määriä ei yleensä tarvitse ilmoittaa. Määrä pitää ilmoittaa vain silloin, kun ainesosa esiintyy tuotteen nimessä tai sitä korostetaan muuten merkinnöissä.
Nimi on lupaus
Nimen tulee kuvata elintarviketta niin hyvin, ettei sitä voi
sekoittaa muihin tuotteisiin. Joskus nimen määrittelee laki, kuten
esim. leikkelemakkara, täysmehu ja mehu, hillo, suklaa ja luontainen
kivennäisvesi. Useimmiten se kuitenkin muodostetaan elintarvikkeen
koostumuksen perusteella.
Nimelle on voitu myös hakea nimisuoja, joko maantieteellinen taikka valmistusmenetelmään perustuva. Feta-juustoa voidaan valmistaa vain Kreikassa ja Kainuun rönttöstä vain Kainuussa. Karjalanpiirakkaa ja kalakukkoa sen sijaan voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, kunhan se tehdään sen reseptin ja menetelmän mukaisesti, jolle on haettu suojaus.
Mitä pakkausmerkinnät kertovat ruoka-allergiselle?
Ruoka-allerginen saa pakkausmerkinnöistä tärkeää tietoa
siitä, sisältääkö elintarvike ainesosaa, jota pitää välttää. Seuraavat
mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat pitää aina ilmoittaa
pakkausmerkinnöissä, oli niiden määrä kuinka pieni tahansa: maito,
muna, kala, äyriäiset, valtaosa pähkinöistä, mm. hasselpähkinä,
maapähkinä, soija, vehnä, ruis, ohra, kaura, selleri, sinappi,
rikkidioksidi ja sulfiitti, ja nilviäiset (mm. simpukat, mustekala,
etana). Nämä eivät siis ”piiloudu” minkään ainesosan taakse. Säännöstä
on vain muutama poikkeus. Tieteellisesti on todettu, että muutamat
ainesosat sisältävät äärimmäisen vähän allergeenia ja siten hyvin
epätodennäköisesti aiheuttavat oireita. Tärkeimmät näistä ovat vehnä-
ja ohrapohjaiset tärkkelyssiirapit ja soijaöljy. Näiden lähdettä ei
tarvitse ilmoittaa, vaan pakkausmerkinnöissä voi lukea
”tärkkelyssiirappi” ja ”kasviöljy”.
Lisäaineet selkeästi esillä
Elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt lisäaineet
ilmoitetaan ryhmänimellä ja sen lisäksi joko lisäaineen omalla nimellä
tai sen numerotunnuksella (E-koodi), esimerkiksi: hapettumisenestoaine
(sitruunahappo) tai hapettumisenestoaine (E 330). Ryhmänimi ilmaisee
lisäaineen käyttötarkoituksen elintarvikkeessa. Numerotunnus eli
E-koodi taas tarkoittaa, että EU on tarkkojen testien jälkeen arvioinut
lisäaineen turvalliseksi ja hyväksynyt sen elintarvikekäyttöön.
Lisää tietoa pakkausmerkinnöistä löytyy Tuoreet kasvot, pakkausmerkinnät valokeilassa -kampanjan internetsivuilta: http://www.tuoreetkasvot.fi/
Lisätietoja:
ylitarkastaja Tytti Itkonen, p. 020 77 24296
ylitarkastaja Annika Nurttila, p. 020 77 24290 (allergiamerkinnät)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1