Vilkas asuntorakentaminen työllistää myös infra-alaa

Tampereen ammattikorkeakoulun ja VTT:n yhdessä tekemän selvityksen mukaan infrarakentaminen kasvaa vuonna 2016 noin 3 prosenttia. Aluerakentamiskohteet ja vilkas asuntorakentaminen kasvattavat myös infrarakentamisen kysyntää. Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus on kasvanut ja tarjoushalukkuus on vähentynyt hieman. Suunnittelijoiden suhdannetilanne on myös parantunut. Muun muassa allianssikohteet työllistävät suunnittelijoita. Investoinnit keskittyvät maantieteellisesti. Tämän takia laajalle alueelle osuvat väylien korjaukset vuosina 2016–2019 ovat erityisen tärkeitä työkohteita. (Infrasuhdanteet 2016–2017; 29.9.2016).

Vuonna 2016 koko infrarakentaminen kasvaa arviolta 3 prosenttia. Viime syksyn ennusteet vuodelle 2016 näyttävät toteutuneen sekä korjausvelan lyhentämisen että uudistalon-rakentamisen kasvun osalta. TAMKin lehtori Eero Nippalan mukaan vuonna 2017 infrarakentamisen kasvu hidastuu yhteen prosenttiin. Syynä siihen on hidas talouskasvu ja talonrakentamisen kasvun hidastuminen.

Vilkas asuntorakentaminen ja aluerakentaminen kasvattavat katurakentamista hieman. Pääkaupunkiseudun Raide‐Jokerin käynnistymiseen rakennustöiden osalta menee vielä aikaa. Käynnissä on vasta tilaajaorganisaatioiden muodostaminen. Mikäli Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyn kuluessa rakentaa raitiotien ensimmäisen vaiheen linjat, rakennustyöt käynnistyvät välittömästi. Ratarakentamisessa merkittäviä panostuskohteita ovat Espoo‐Salo radan suunnittelu sekä ratojen korjaukset. Kasvavia sektoreita vuonna 2017 ovat vesiväylien, lentoliikennettä palvelevan infran ja energiahuollon rakentaminen. Vesiväylän rakentaminen jatkuu mm. Rauman satamassa ja Savonlinnassa. Helsinki‐Vantaan lentoasemalla on käynnissä merkittävä laajennus. Suomen sähkökantaverkkoa uusitaan ja energiayhtiöiden jakeluverkkojen toimitusvarmuutta parannetaan maakaape-loinneilla.

Raakaöljyn halpeneminen on laskenut kustannuksia

VTT:n erikoistutkijan Terttu Vainion mukaan öljyn hinta vaikuttaa merkittävästi maarakentamisen kustannuksiin. Öljyn hinta lähti laskuun kesällä 2014 ja tämä on edesauttanut maarakentamisen panoskustannusten laskua. Vaikka raakaöljyn hinta on kääntynyt nousuun, elokuusta 2015 elokuuhun 2016 päällystetöiden panoskustannukset ovat laskeneet 6,1 prosenttia. Bitumin hinta on laskenut lähes 20 prosenttia. Betonituotteita lukuun ottamatta myös kaikkien muiden panoskustannusten hinnat ovat joko pysyneet ennallaan tai laskeneet niin, että kokonaisindeksin lasku oli vuodessa puolitoista prosenttia. Ylläpidon indeksin mukaan ylläpidon kustannukset ovat nousseet vuodessa vain yhden prosentin. Tuore OPEC päätös supistaa raakaöljyn tuotantoa nostaa öljyn hintaa syksyllä 2016 ja tämä aiheuttaa nousupainetta maarakennuskustannuksiin.

Lisätiedot:
Eero.Nippala@tamk.fi
Terttu.Vainio@vtt.fi

Liite 1: Infrarakentamisen määrä, kuva.

Liite 2: Infrarakentamisen suhdanteet 2016-2017 -raportti