Huoltovarmuuden takaamiseksi kaikkiin pientaloihin tarvittaisiin sähköstä riippumaton tulisija. Myös vanhat tulisijat pitäisi korvata uusilla vähäpäästöisillä tulisijoilla. Sen vauhdittamiseen tarvitaan tukea.
Puu on merkittävä energian lähde suomalaisten asuntojen lämmityksessä. Käytössä on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen lämmitysenergiasta 40 % tulee polttopuusta. Luken ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 pientaloissa kului 7,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin kahdeksan vuoden takaisessa selvityksessä.
– Uusiutuva energia ohitti vuoden vaihteessa fossiiliset polttoaineet Suomen tärkeimpänä energianlähteenä. Valtaosa siitä on puuperäistä, kertoo emeritus professori Raimo Lovio.
Säästöä energiankulutukseen
Puulämmitys alentaa talviajan sähkön huipputehon tarvetta. Sähkön kysyntäjousto on jatkossa entistä tärkeämpää. Myös sähköyhtiöt rohkaisevat sähkö- ja lämpöpumppulämmittäjiä käyttämään tulisijoja. Ne tuottavat tehokkaasti lämpöä silloinkin, kun sähkökatkos yllättää ja lämpöpumppu toimii heikommalla hyötysuhteella.
Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna pitää tulisijaa osana hyvää lämmitysratkaisua.
– Paras keino pitää lämmitysenergianlasku kohtuullisena talvipakkasilla on lämmittää taloa tehokkaalla varaavalla tulisijalla.
Tulisija tuo huoltovarmuutta
Linnapainottaa,että eteen voi vielä tulla tilanne, jossa kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä, eikä ulkomailta saada hetkellisesti sähköä riittävästi. Ikävä kyllä tällainen tilanne on todennäköisin kovien pakkasten aikana.
Linnan mukaan myös uusissa ja hyvin eristetyissä pientalossa pitäisi olla tulisija. Varaavan tulisijan tai kiertoilmatakan avulla ainakin osa asunnosta voidaan pitää asumiskelpoisena, vaikka sähkökatkos yllättäisi. Tulisijassa voi myös tarpeen vaatiessa kypsentää ja lämmittää ruokaa.
– Tulisija kiinteistössä on parasta huoltovarmuutta, Linna korostaa.
Aiemmin tulisija asennettiin ainakin kaikkiin uusiin omakotitaloihin, mutta näin ei enää ole. Rakennustutkimus RTS Oy:n vuonna 2016 tulisijatilastojen mukaan omakotirakentajista 90 % hankki tulisijan, mutta vain 39 % yhtiömuotoista omakotitaloista ja 9 % rivitaloasunnoista varustettiin tulisijalla. Yli 10 % tulisijoista oli kevyttakkoja tai kiertoilmatakkoja. Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Kari Sivula onkin suuntauksesta huolissaan.
Puhdasta tulisijalämmitystä
Vanhoilla tulisijoilla lämmittäminen aiheuttaa kuitenkin merkittävästi pienhiukkaspäästöjä – varsinkin, jos poltetaan roskia tai märkää puuta kituuttamalla.
– Pienten tulisijojen aiheuttamaan haittaan hengitysilman laadulle pitää suhtautua vakavasti. On tärkeää, että uudet takat, saunan kiukaat, leivinuunit ja muut tulisijat suunnitellaan parasta tutkimustietoa hyödyntäen niin, että pienhiukkasten ja muiden haitallisten aineiden päästöt ovat mahdollisimman pienet, painottaa paneelissa puhunut kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).
Pienhiukkaspäästöt vähenevät kun vanha tulisija vaihdetaan uuteen, vähäpäästöiseen tulisijaan. Huonosti toteutetussa puunpoltossa päästöt voivat olla jopa monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna. Vähäpäästöiseen tulisijaan investoiminen ei aivan kaikille ole kuitenkaan taloudellisesti helppoa. Sivula ehdottaakin vanhoille tulisijoille romutuspalkkiota.
Piippujen paloturvallisuus
Sisäministeriön tietojen mukaan vuonna 2016 savupiippuihin ja tulisijoihin liittyviä rakennuspaloja tai vaaratilanteita oli 779. Noin puolet (398 kpl) niistä sattui pientaloissa. Vuoden vaihteessa tuli voimaan uusi asetus savupiipuista.
– Uuden savupiippuasetuksen tavoitteena on pienentää savupiippujen suunnittelun ja toteutuksen sekä käytön ja huollon puutteista ja käyttövirheistä johtuvien vahinkojen määrää, sanoo yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä.
Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitteluun, huolelliseen asennukseen ja sen dokumentointiin sekä käyttöönottovaiheeseen ja oikeaan käyttöön. Suunnittelijoiden on varmistettava savupiippujen ja tulisijojen yhteensopivuus ja läpivientien turvallisuus sekä tiiveys.
Puulämmityspäivää vietetään Helsingissä seminaarissa 7. helmikuuta. Sen järjestävät yhteistyössä Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Lähienergialiitto ry, Bioenergia ry ja Motiva.
Lisätietoja
Kari Sivula, TSY:n puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Valmistuli Oy, puh. 0400 444 970
Tuomo Järvinen, TSY:n varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja, Nunnauuni Oy, puh. 040 198 3850
Juhani Jyrkiäinen, TSY:n toiminnanjohtaja, puh. 040 532 0625
Päivän esityksiä ja paneelikeskustelua voi seurata striimattuna linkin kautta, joka aukeaa https:/tsy.fi –sivuilla.
Vuonna 2008 perustettu Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY on toimialansa valmistajien ja maahantuojien asiantuntijayhdistys, johon kuuluu 22 jäsentä. Yhdistyksen asiantuntijat neuvovat ja opastavat kuluttajia tulisijojen oikeassa käytössä, nykyaikaisessa puulämmittämisessä sekä antavat tietoa alasta. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edesauttamaan ympäristöystävällisten modernien tulisijojen ja turvallisten savuhormien yleistymistä Suomessa.
Lue lisää: www.tsy.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1