Rakentaminen on yhä enemmän vuorovaikutusta
Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ja sen myötä syntyvä uudenlainen toimintamalli luo liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille; kunnille se tarjoaa keinon synnyttää sekä kestävämpää että laadukkaampaa toimintaa.
– Kunnissa on ajattelu muuttumassa ja osin muuttunutkin jo. Silti liian usein osallistumismenettely mielletään vastahakoisena, määrättynä prosessina, vaikka se tarjoaa mahdollisuuksia. Kaikki viisaus ei asu kunnanvirastossa, vaan mukaan kannattaa ottaa muutkin tahot, kannustaa kestävän rakentamisen professori Harry Edelman.
Kestävyys rakentamisessa on paljon muutakin kuin energiatehokkuutta. Paljon enemmän kyse on prosesseista ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
– Uskon vuorovaikutteiseen, interaktiiviseen, käyttäjälähtöiseen toimintaan. Rakennuttajien, arkkitehtien, kunnan virkamiesten, rakennusinsinöörien ja rakennusliikkeiden pitäisi hakea yhdessä yhteistä tahtotilaa ja intressiä, joka voi hyvin löytyä kestävyydestä.
Professori Harry Edelman arvioi, että vuorovaikutuksen vähyyden taustalla on pitkään vallinnut kovan neuvottelutaktiikan kulttuuri, jossa osapuolet ovat neuvotteluasemissa vahvasti eripuolilla pöytää.
– Muutos on jo käynnissä. Esimerkiksi sosiaalisesta kestävyydestä on kehittymässä uudenlainen trendi. Kaupunkikulttuuriin liittyvät keskustelut ovat lisääntyneet. Rakennetun ympäristön tuottamisen eri osapuolet, kuten konsultit ja virkamiehet, voivat vaikuttaa muutokseen oman organisaationsa näkökulmasta. Arvoa tuottavia ratkaisuja syntyy, kun voidaan yhdistää esimerkiksi tilan käyttö, maisema-arkkitehtuuri ja taloudelliset resurssit.
Vuorovaikutus on nyt keskeisessä osassa rakentamisen perusopetusta Tampereen teknillisessä yliopistossa.
– Jatkuvan kouluttautumisen, tiedon hakemisen ja kyvyn toimia ryhmässä tarve korostuu, kun kootaan erilaista osaamista integroiviin ratkaisuihin.
Professori Edelman toivoisi rakennusalalta enemmän rohkeutta. Ala on konservatiivinen eikä halukkuutta suuriin investointeihin ja riskeihin ole. Rakennusalalta puuttuu tuotekehityskulttuuri.
– Riskien kantakykyä jakaa huolellinen tutkimus. Tällä hetkellä tutkimus laahaa perässä lainsäädäntöön nähden. Haasteena on myös löytää ratkaisut, jotka ovat sekä liike- että kuntataloudellisesti järkeviä. Nyt ei ole valmiutta maksaa kestävistä ratkaisuista kestämättömiä ratkaisuja enempää. Kestävän kehityksen mukaista teknologiaa on rakentamisessa jo paljon olemassa, mutta sitä ei ole otettu vielä merkittävästi käyttöön.
Satakunnassa on meneillään Prizztech Oy:n koordinoima Euroopan maaseuturahaston rahoittama PUU-RIDS -hanke, joka aktivoi toimialan yrityksiä ja organisaatiota tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita rakentamiseen. Aiheesta puhutaan myös ensi viikon maanantaina, kun Satakunnan ammattikorkeakoulu järjestää ma 2.12. Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa –seminaarin, jossa professori Edelman on yksi seminaarin puhujista.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Lisätietoja seminaarista:
Satakunnan ammattikorkeakoulu
projektipäällikkö Mari Uusitorppa
puh: 044 710 3277
[email protected]
Lisätietoja rakentamisesta kestävän kehityksen näkökulmasta:
Prizztech Oy
PUU-RIDS Kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa
projektipäällikkö Heikki Perko
044 71 05361
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on 6300 opiskelijan ja yli 400 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Toimimme Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. SAMKissa voi suorittaa AMK-tutkintoja ja ylempiä AMK-tunkintoja kuudella eri osaamisalueella;
hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, energia ja rakentaminen sekä informaatioteknologia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa harjoitetaan osaamisalueilla, ja se kuuluu olennaisena osana kaikkiin tutkintoihin. Painoalojamme ovat ulevaisuuden energiaratkaisut, terveys- ja hyvinvointiosaaminen, innovatiiviset palvelut, meriosaaminen sekä korkeakouluyrittäjyys.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1