Suomen talous vaipui vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä taantumaan kolmannen kerran finanssikriisin jälkeen. Kokonaistuotanto on alkuvuoden 2006 tasolla ja talous on ollut trendinomaisessa laskussa vuoden 2008 lopulta lähtien. ”Pitkittynyt kolmoistaantuma kertoo talouden rakenteellisista ongelmista. Myöskään vientikysynnän virkoamisen varaan ei kannata laskea, koska kansainvälisen talouden näkymät ovat uudelleen heikkenemässä Kiinan ja Yhdysvaltain johdolla. Uuden hallituksen kärkihankkeilta odotetaan paljon”, sanoo LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.
”Vuosi 2015 on käynnistynyt alavireisesti, mutta kuitenkin odotustemme mukaisesti. Kokonaiskysynnän lievä heikkeneminen on jatkunut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Odotamme talouden kuitenkin kääntyvän loppuvuonna maltilliseen kasvuun. Ennusteemme vuoden 2015 BKT-kasvuksi on 0 prosenttia, kuten ennustimme myös viime joulukuun katsauksessamme. Suomen hidas kasvu jatkunee vuosikymmenen loppuun”, Jari Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan vuoden 2016 näkymä on hyvin epävarma. Maailmantalouden toimintaympäristö on heikkenemässä ja vientivetoisen kasvun aikaansaaminen Suomessa on vaikeaa. Samanaikaisesti julkisen talouden leikkaukset ja työttömyyden nousu heikentävät kotimaisen kysynnän kasvuedellytyksiä.
”Talouden keskeisten rakenneuudistusten toimeenpano sekä uuden hallituksen `kärkihankkeiden´ käynnistäminen voivat vahvistaa talousluottamusta ja pysäyttää jo useita vuosia jatkuneen investointilaman. Erityisesti hallitusohjelman kärkihankkeet osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation edistämisessä ovat omiaan vahvistamaan Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia”, Järvinen arvioi.
Rakenneuudistusten avittamana LähiTapiola ennustaa maltillista 1,0 prosentin kasvua vuodeksi 2016.
Talous lähtee Suomessa nousuun Järvisen mukaan muuta Eurooppaa hitaammin, koska Suomessa väestön ikääntyminen on muita Euroopan maita pidemmällä.
”Suomessa tuotetaan myös muita maita enemmän investointihyödykkeitä, kuten koneita ja laitteita, ja investointikysyntä on ollut heikkoa finanssikriisin jälkeen. Lisäksi Suomen kilpailukyky ei ole parantunut samassa suhteessa kuin muissa euromaissa. Nämä ongelmat liittyvät pääosin talouden rakenteisiin.”
Sen sijaan suhdanteisiin liittyvät öljyn hinnan lasku, Euroopan Keskuspankin (EKP) elvyttävä rahapolitiikka ja euron heikkeneminen hyödyttävät Suomea, mutta muita euromaita keskimääräistä vähemmän.
”Euro ei ole heikentynyt Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden - Ruotsin, Venäjän ja Saksan - valuuttoja vastaan, vaan Venäjän rupla on heikentynyt viimeisen vuoden aikana 24 prosenttia ja Ruotsin kruunu 3 prosenttia. Lisäksi Suomen valuuttakurssi on kiinteä suhteessa Saksaan. Näin ollen Suomen kilpailukyky heikkenee edelleen suhteessa tärkeimpiin kauppakumppaneihimme. Vientikysynnän virkoamisen varaan ei kannata laskea, koska kansainvälisen talouden näkymät ovat uudelleen heikkenemässä Kiinan ja Yhdysvaltain johdolla”, Järvinen sanoo.
Jari Järvinen pitää todennäköisenä ja toivottavana sitä, että euromaat pääsevät sopuun Kreikan kanssa. ”Kreikka tarvitsee velkojensa uudelleenjärjestelyä. Velkaa on edelleen liikaa, jotta se olisi mahdollista hoitaa talouskasvun mukanaan tuomilla verotuloilla. Lisäksi mahdollinen Kreikan ero rahaliitosta olisi liian suuri riski muille euromaille sekä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaudelle. Ero aiheuttaisi pahimmillaan uuden finanssikriisin.”
”Nyt näyttää olevan vahva konsensus siitä, ettei Kreikan euroero aiheuttaisi merkittäviä ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Näin ajateltiin myös ennen Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-kriisiä ja investointipankki Lehman Brothersin kaatumista. Toisin kuitenkin kävi. Talouden ja rahoitusmarkkinoiden toiminnassa on ennen kaikkea kysymys luottamuksesta. Jos luottamus horjuu, vaikutukset ovat paljon suuremmat kuin puhtaasti faktojen perusteella voisi päätellä”, hän painottaa.
Järvisen mukaan on myös velkojien etu pitää Kreikka eurossa, koska Kreikka toimii jarruna euron vahvistumiselle. ”Ilman Kreikkaa euro olisi todennäköisesti merkittävästi nykyistä vahvempi dollaria ja muita päävaluuttoja vastaan. Kustannukset menetetyistä vientieuroista voivat nousta merkittävästi korkeammaksi kuin Kreikan eurossa pitämisestä aiheutuvat kustannukset.”
Asuntomarkkinoilla kahtiajakautuminen jatkuu edelleen. Markkinoille ominainen lyhyen aikavälin joustamaton tarjonta on kärjistänyt kysyntää tietyille asuntotyypeille kasvukeskuksissa. Etenkin pääkaupunkiseudulla on kova kysyntä pienille asunnoille ja kohtuuhintaisille perheasunnoille. Helpotusta ei ole lähiaikoihin näkyvissä siitä huolimatta, että uudisrakentaminen asuntomarkkinoilla on jatkunut vilkkaana.
”Kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta pääkaupunkiseudulla ei rakenneta tällä hetkellä riittävästi. Rakentamisen määrää tulisi kasvattaa, jotta pystyttäisiin vastaamaan pääkaupunkiseudun väestönkehitykseen”, sanoo salkunhoitaja Tuomas Rämö Kiinteistövarainhoidosta.
Vastaavasti muuttotappioista kärsivissä kaupungeissa asuntojen hinnat jatkavat laskuaan, eikä merkittävää elpymistä ole näillä alueilla näkyvissä. ”Asuntomarkkinoilla sijainnin merkitys korostuu entisestään, mikä lisää hyvien ja heikkojen alueiden kahtiajakautumista.”
Lue suhdannekatsaus kokonaisuudessaan 15.6. klo 12.30 osoitteesta www.sijoitustalous.fi
Pääekonomisti Jari Järvinen, LähiTapiola Varainhoito, puh. 040 563 9761
Salkunhoitaja Tuomas Rämö, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito, puh. 050 558 2224
LIITE: Suhdannekatsaus pdf-esityksenä
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1