Kotimainen kivi on usein kokonaistaloudellisesti kiinalaista kiveä edullisempaa, kun laskelmassa otetaan huomioon työllistävät tekijät sekä ilmastovaikutukset. Ero selviää Taloustutkimuksen tuoreesta selvityksestä. Julkisissa tarjouksissa korostetaan yleensä vain hankintahintaa eikä vastuullisuusvaikutuksia lasketaan mukaan.
Taloustutkimuksen selvityksessä verrattiin laajasti kiinalaisen ja suomalaisen kiven kokonaistaloudellisuutta. Jos katsotaan vain hankintahintaa esimerkiksi tullitilaston mukaan, on suomalainen kivi noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin kiinalainen. Luku määräytyy kotimaisen kiven vientihinnasta ja ulkomaisen kiven tuontihinnasta satamassa. Tutkimuksen tilasi KIVI ry.
Kun julkisissa tarjouksissa verrataan vain tätä hintaeroa, valitsevat päättäjät katulaatoiksi, reunakiviksi ja kiviportaisiin usein kiinalaisen kiven. Kilpailutuksessa hinta yleensä ratkaisee, koska kokonaisuudessa ei oteta huomioon työllisyys- ja ilmastovaikutuksia.
”Jos kiinalaisen kiven käyttö edes puolittuisi nykyisestä, valtio ja kunnat saisivat miljoonia euroja enemmän työtuloja sekä CO2-päästöt laskisivat nykyisestä 13 700 tonnia vuodessa”, Kivi ry:n Sini Laine tiivistää tutkimuksen tuloksia.
Hinta myös ympäristö- ja sosiaaliselle vastuulle
”Kotimaisen kiven valinta tuo työtä ja työtuloja. Tuloista puolet jää työntekijöille ja toisen puolen tulouttavat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot. Kotimaisen kiven valinta on helppo tapa vastata päästöhaasteisiin”, Laine summaa.
Sosiaalisen vastuun lisäksi ympäristövastuun tulisi ohjata päätöksentekoa. Kustannusten vertailua hankaloittaa se, että kansainvälinen merirahti ei ole päästökaupan piirissä, ja näin CO2-päästöille ei hinnassa muodostu haitta-arvoa.
”Jos merirahdin ilmastovaikutusten haitta mitataan päästöoikeuksien hinnoilla, on kiinalaisen kiven hinta 10–20 prosenttia nykyistä kalliimpaa päästöoikeuden hinnasta riippuen. Näin suomalaisen kiven hinta on sama tai jopa edullisempi”, havainnollistaa Laine.
Kotimaisen luonnonkiven aiheuttama ilmastokuormitus on alhainen muun muassa lyhyiden kuljetusmatkojen ja pitkän käyttöiän ansiosta.
Työllisyyden kasvun vaikutus 4,1 miljoonaa euroa vuodessa
Vuonna 2019 Suomessa louhittiin 207 miljoonaa tonnia luonnonkiveä, josta valmistettiin katulaattoja ja nupukiviä, reunakiviä ja portaita. Samana vuonna Suomeen tuotiin Kiinasta luonnonkiveä 66 miljoonaa tonnia, jonka arvo oli 12,6 miljoonaa euroa. Tuonnin osuus oli 32 prosenttia. Kiinasta tuodun kiven merirahdin päästöjen osuus olisi ollut 27 400 CO2e-tonnia ja päästöjen arvo 1,4–2,7 miljoonaa euroa päästöoikeuden hinnasta riippuen.
Jos kaikki käytetty kivi vuonna 2019 olisi ollut kotimaista, olisi työllisyys kasvanut suoraan 51 henkilötyövuodella ja kerrannaisvaikutusten kautta 82 työvuodella. Rahassa laskettuna suomalaisen kivituotannon lisäys olisi tällöin kerrannaisvaikutuksineen ollut 4,1 miljoonaa euroa.
Jos Kiinan tuonti kaksinkertaistuu tulevaisuudessa vuoteen 2019 verrattuna, muodostuu merirahtien päästöluvuksi jo 54 800 CO2e-tonnia ja sen arvoksi 2,7–5,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti jos tuonti vähenee puoleen, jäävät merirahdin päästöt 13 700 CO2e-tonniin ja arvo 0,7–1,4 miljoonaan euroon. Luvut on laskettu OneClick LCA:n arvoilla (412 kg CO2-tonnia kohden) merikuljetuksen tuottamille päästöille laivalla Kiinan Guanzhousta Helsinkiin.
Vuonna 2020 kiinalaisen kiven tuonti väheni, ja oli noin 45 miljoonaa tonnia johtuen koronasta.
”Suomessa julkisten toimijoiden kivihankintojen vastuullisuuteen voisi vaikuttaa käyttämällä sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kriteereitä. Esimerkiksi Ruotsissa hankinnoissa edellytetään kiven sataprosenttista jäljitettävyyttä”, Laine kertoo.
Lisätietoja:
KIVI ry
Sini Laine, toiminnanjohtaja, p. +358 50 330 1630, s-posti: [email protected]
KIVI ry (aiemmin Kiviteollisuusliitto ry) on vuonna 1938 perustettu Suomen ainoa luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö. www.kivi.info
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1