Ympäristöministeriön uusimmat energiamääräykset astuivat voimaan tämän vuoden alusta.
– Betoniteollisuudessa tehtiin kehitystyötä, jotta saatiin tuotteet vastaamaan näitä määräyksiä. Nyt on luvattu uudet määräykset vuonna 2012. Niiden tavoitteena on rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen minimointi. Vielä ei ole kuitenkaan tietoa siitä, tuovatko nämä määräykset uusia vaatimuksia vaipparakenteelle, Jarmo Murtonen toteaa.
Murtosen mukaan mm. betoniteollisuuden on vaikeaa ellei peräti mahdotonta varautua tuotekehityksessään tuleviin vaatimuksiin, koska uusia määräyksiä tulee parin vuoden välein eikä muutoksista tiedetä, miten ne aiotaan toteuttaa.
– Seinäelementtien tulevista eristevaatimuksista ei ole tietoa. Pahimmillaan eristepaksuudet eri kohteissa voivat vaihdella jopa sentin välein. Näin ollen muottikalusto pitää mitoittaa lähes projektikohtaisesti. Se lisää tuotantokustannuksia huomattavasti.
– Suomessa on ollut kauan käytössä niin sanottu avoin elementtijärjestelmä. Se on kaikkien valmistajien yhteisesti kehittämä ja hyväksymä. Myös uusien vaatimusten mukaiset tuotteet on pystytty nopeasti saamaan koko teollisuuden käyttöön. Suunnittelumenetelmät ja tuotantolaitteet on mitoitettu tämän avoimen järjestelmän mukaan. Rakennuttajien on ollut helppo kilpailuttaa valmisosien valmistajat. Toisaalta valmistajat ovat tienneet, mihin suuntaan tuotantoa ja tuotantolaitteita on pitänyt kehittää ollakseen kilpailukykyisiä.
– Nykyaikaisella tavalla sovellettuna avoin järjestelmä ei rajoita suunnittelijan vapautta suunnitella taloja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Jos järjestelmässä on kuitenkin liian monta muuttujaa ja suunnittelija hakee kaikki ratkaisut kohdekohtaisesti, kustannukset lisääntyvät väistämättä, Jarmo Murtonen toteaa.
Hän huomauttaa kuitenkin, että määräysten vapaampi soveltaminen ei ole pientaloissa niin haitallista kuin esim. kerrostalotuotannossa.
– Suomalainen avoin järjestelmä on kansainvälisestikin verrattuna tehokkaampi tapa rakentaa kuin monessa muussa maassa käytössä olevat yrityskohtaiset järjestelmät. Vain avoimella järjestelmällä voidaan rakentamisen kustannukset pitää edes jollain tavalla kurissa eli olla kilpailukykyisiä jatkossakin.
Turvallisuus on asennetta ja puuttumista
Suomen betoniteollisuus on asettanut tavoitteekseen olla maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015.
Parmassa alettiin kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen jo tämän vuosituhannen alussa.
– Vuosikymmenen puolessa välissä tajusimme, että kyse ei ole vain teknisistä parannuksista, vaan myös asenteiden täytyy muuttua. Aloitimme systemaattisen työturvallisuuskoulutuksen vuonna 2007 ja asetimme uudet tavoitteet kolmen vuoden päähän, Parman tuotantojohtaja Timo Teräs kertoo.
Työ on tuottanut tulosta: kun vuonna 2007 tapaturmataajuus Parmassa oli 108 (yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden), vastaava luku oli 69 vuonna 2008 ja viime vuonna enää 34.
– Tavoitteena pitää olla nollataso. Se on jo saavutettu Parman neljällä tehtaalla ja työmaalla toimivalla asennusosastolla. Meillä on hyvät mahdollisuudet päästä nollatasoon koko yhtiössä.
– On täysin väärä asenne tuumia, että rapatessa roiskuu. Tärkeää onkin, että asioihin puututaan heti, kun pienikin riski huomataan. Puuttuminen on oleellista, vaikka suomalaisessa kulttuurissa saattaakin olla vaikeaa mennä neuvomaan työkaveria ja oikomaan asioita.
– Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Siksi meillä on Parmassa käytössä kannustinjärjestelmä, joka palkitsee turvallisuudessa onnistuneen työyhteisön kokonaisuutena eikä vain yhtä työntekijää. Se kasvattaa myös joukkuehenkeä.
Viime vuoden poikkeusajat ohi
Jarmo Murtonen oikoo erheellisiä puheita siitä, että esimerkiksi elementtiseinien tilausajat olisivat pidentyneet kohtuuttomiksi.
– Viime vuosi oli poikkeuksellinen, koska kysyntä ja tilauskannat olivat erittäin alhaalla. Näin tuotannossa oli kapasiteettia normaalia nopeampiin toimituksiin. Ainutlaatuinen vuosi aiheutti myös hintatason tippumisen tuoteryhmästä riippuen 5–20 prosentilla.
– Nyt kysyntä on normalisoitumassa ja sen myötä myös toimitusajat ovat pidentyneet tavanomaiseksi eli noin kolmesta kuuteen kuukauteen. Myös hintataso on korjaantumassa tasolle, joka mahdollistaa terveen liiketoiminnan, Jarmo Murtonen toteaa.
Parma Oy
|
|
2009 milj.euroa |
2008 milj. euroa |
||
|
|
|
|
||
Liikevaihto |
|
92,0 |
|
||
|
|
|
|
||
EBITDA / käyttökate |
|
2,7 |
(23,0) 22,0 |
||
|
|
|
|
||
Liikevoitto |
|
-3,2 |
(21,7) 23,2 |
||
|
|
|
|
||
Sijoitetun pääoman tuotto-% |
|
-12,0 |
(77,2) |
||
|
|
|
|
||
Taseen loppusumma |
|
50,4 |
(78,3) 74,8 |
||
|
|
|
|
||
Toiminnan kassavirta |
|
2,0 |
(37,3) |
||
|
|
|
|
||
Investoinnit |
|
0,6 |
(3,8) |
||
|
|
|
|
||
Henkilöstö keskimäärin (kpl) |
|
800 |
(1017) 915 |
Vuoden 2008 luvuissa Parma Oy:n luvut suluissa, ilman sulkuja luvuissa Rajavillen 47,5 %:n omistus mukana. Vuoden 2009 luvuissa Rajaville ei enää mukana muuttuneen kirjanpitokäytännön vuoksi.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jarmo Murtonen
puh. 020 577 5510
gsm 0400 915 955 www.parma.fi
[email protected] www.consolis.com
Parma Oy on betonisen valmisosarakentamisen markkinajohtaja Suomessa. Yhtiö toimii 12 paikkakunnalla, vuoden 2009 liikevaihto oli noin 100 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa noin 800. Parma kuuluu Consolis-konserniin, joka on Euroopan suurin betonitekniikkaan perustuvien ratkaisujen tuottaja ja betonisten valmisosien valmistaja. Consolis toimii yli 20 maassa, liikevaihto on 1,3 miljardia euroa ja henkilökuntaa noin 11 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1