Pohjoismaisessa hankkeessa on paneuduttu matalaenergiarakentamisen monimuotoisten lämmitysjärjestelmien suunnitteluun, valintaan ja toimivuuteen. Saatujen tulosten mukaan uudet hybridilämmitysjärjestelmät vaativat lisäosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä suunnittelijoilta, asentajilta ja asukkailta. Hankkeesta saatiin uutta kokemukseen perustuvaa tietoa hyvin eristettyjen rakenneratkaisujen toimivuudesta.
Rakentamisen määräykset ja ohjeet niin kansallisella kuin myös EU-tasolla ohjaavat lisääntyvässä määrin matalaenergia- ja jopa passiivitalojen rakentamiseen. Uudet energiamuotojen kertoimet tuovat aivan uudentyyppisiä haasteita rakennusten lämmitysjärjestelmien valintaan. Suuntauksena on hybridilämmitysjärjestelmiin siirtyminen. Tällöin energiaa hankitaan samanaikaisesti useista uusiutuvan energian lähteistä, kuten maasta, auringosta, puusta ja jopa tuulesta. Myös perinteisiä energiamuotoja, kuten kaukolämpöä ja sähköä, käytetään.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) koordinoimalla ja EU Interreg 4A Nord -ohjelman rahoittamalla kansainvälisellä IEEB-hankkeella (Increasing Energy Efficiency in Buildings) haettiin uusia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Norjalaisten asiantuntijoiden vastuulla oli betonirakentamiseen perehtyminen. Ruotsalaiset selvittivät energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä niissä esiintyviä eroja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tutkittiin yhteistyössä eri yritysten asiantuntijoiden kanssa laadunvarmistukseen soveltuvia käytännön mittausmenetelmiä. Oulun Ritaharjun kaupunginosaan rakennettiin neljästä talosta koostuva energiatehokkuuskortteli, ja talojen ominaisuuksia mitattiin ja havainnoitiin jatkuvalla seurannalla, kymmeniin mitta-antureihin pohjautuen. Hankkeen puitteissa Oamkissa tehtiin 15 opinnäytetyötä. Laajojen tutkimusaineistojen avulla niissä löydettiin ratkaisuja muun muassa matalaenergiatalojen rakennusfysikaaliseen toimivuuteen ja energia-asioihin.
– Laskelmilla on voitu tutkia talojen toimivuutta ja kenttämittauksilla sitten varmistaa vielä tulokset. Tällä tavoin on päästy taas yksi askel eteenpäin toimivien matala- ja passiivienergiatalojen tuottamisessa. Erityisen miellyttävää on ollut havaita mukana olevien yritysten innostus uuden tiedon saamiseen ja sitä kautta tuotekehitykseen, toteaa Oamkin lehtori Kimmo Illikainen.
Energiatehokkuuden kannalta rakennusten tiiviys on erittäin tärkeä asia. Ritaharjun kohteissa onnistuttiin jopa alittamaan passiivitaloille annetut tiiviysvaatimukset (0,6 1/h). Myös eri rakennusosien liittymiin muodostuvien kylmäsiltojen lämpövuodot saatiin huomattavasti asetettua arvoa alhaisemmaksi. Näistä saatiin tarkkaa tietoa talojen seurantamittausten avulla, joilla varmistettiin myös rakenteiden toimivuus.
Aurinkoenergian avulla voidaan tuottaa huomattava osa rakennuksen lämpimästä käyttövedestä. Tulevaisuudessa, laitteistojen ohjauksen ja kotiautomaation kehittyessä, voidaan uusiutuvista energialähteistä saada nykyistä enemmän hyötyä/tuottoa. Esimerkiksi vesikiertoinen tulisija tuottaa osan lämpimästä käyttövedestä ja jopa talon lämmitysenergiasta.
– Hybridilämmitysjärjestelmät ovat entistä yleisempiä etenkin pientaloissa, mutta niiden ohjauksessa on vielä kehittämistä. Haasteena on etenkin se, miten asukkaat pärjäävät järjestelmien kanssa ja miten he voivat varmistaa niiden asianmukaisen toimivuuden vuosien varrella, pohtii Oulun rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Markku Hienonen.
Lisätietoja
Kauko Tulla, yliopettaja, 040 507 0750, [email protected]
Kimmo Illikainen, lehtori, 050 511 8068, [email protected]
www.oamk.fi/ieeb
Oulun ammattikorkeakoulusta (Oamk) valmistuu aitoja ja osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Meillä on noin 9 000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Toimimme Oulussa, Oulaisissa ja Raahessa. Lisäksi projektiluonteista toimintaa on useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1