Kruunusillat-hanke painottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista vastuullisuutta. Tämän takia materiaalivalinnoissakin suositaan suomalaista. Kivimateriaaliksi on valittu kotimainen luonnonkivi, jonka hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin tuontikiven.
– Kotimainen luonnonkivi on kaikilla mittareilla mitattuna ympäristöystävällisempi kuin tuontituote. Se on yleensä myös laadukkaampi valinta. Vaakakupissa painoi myös se, että valitsemalla kotimaisen kiven saimme ikään kuin kaupanpäällisinä toimitusvarmuuden, toteaa Aapo Urjanheimo, joka vastaa osaprojektipäällikkönä YIT:llä hankkeen Hakaniemi-Merihaka-osuudesta.
Suurin osa luonnonkiven päästöistä tulee kivien kuljetuksista. Suomalaisten kivituotteiden matalaan hiilijalanjälkeen vaikuttaakin se, että niiden valmistamiseen ei vaadita pitkiä hankintaketjuja tai useita materiaaleja. Suomessa kiviaines louhitaan kalliosta ja kuljetetaan tuotantolaitokselle, jossa se paloitellaan ja viimeistellään valmiiksi tuotteeksi.
– Se, että toteutamme näin ison hankkeen Helsingin historialliseen kantakaupunkiin, määrittelee paljon materiaaleja. Emme voi laittaa historialliseen keskustaan betonikiviä. Hakaniemen torilla on ollut sata vuotta luonnonkiveyksiä, toteaa Urjanheimo.
Kivitoimittajaksi on valikoitunut Loimaan Kivi, joka on jo toimittanut Kruunusillat-hankkeelle Finkensillan maatukien kivet. Seuraavaksi toimitusvuorossa ovat Näkinsillan, Sörnäisten rantatien ja Hakaniemenrannan reunakivet
Kruunusillat-hanke yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme uutta siltaa: Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä.
Toimitusvarmuus kaiken a ja o
– Meille on kaiken a ja o, että saamme kivet juuri silloin, kun tarvitsemme niitä, jotta hanke pysyy aikataulussa. Ilmoitamme syksyisin Loimaan Kivelle seuraavana vuonna tarvittavat kivet ja loppusyksystä vielä tekojärjestyksen, missä järjestyksessä kutakin kiveä tarvitaan. Voimme luottaa siihen, että kivet ovat työmaalla sovittuna päivänä, sanoo Urjanheimo.
Määrät tarkentuvat myöhemmin, mutta katulaatoituksia on tulossa Hakaniemeen useampi tuhat neliötä, reunakiviä 16 kilometriä ja erilaisia nupu- ja noppakiveyksiä 8000 neliötä.
Kivityönä hanke on todella suuri ja jakaantuu monelle eri vuodelle, toimitusten huippusesonki on vuosina 2023 ja 2024. Ensimmäiset kivituotteet saapuvat Hakaniemeen jo tänä vuonna, näillä näkymin syksyllä.
– Hanke on näin kivimiehen näkökulmasta suunniteltu erinomaisesti. Aikataulutus mahdollistaa sen, että pystymme säätämään tuotannon kuormitusta ja hyödyntämään talven hiljaisempia hetkiä, kertoo Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakka.
– Luonnonkivituotteiden valmistaminen on räätälintyötä, sillä valmiita vakiotuotteita ei ole. Kaikki kivet tehdään tilauksesta kohteeseen. Koska emme tee varastoon, kiire on koko ajan läsnä. Toisaalta se on meidän etumme: emme ole muottien vanki, vaan kaikki tuotteemme ovat uniikkeja ja tilaajaan tarpeisiin valmistettuja, Paljakka jatkaa.
Värimaailma sopii historialliseen keskustaan
Lähtökohta kiveysten suunnittelussa on värimaailma. Helsingin kaupungilla on design-manuaali, jossa on määritelty ympäristörakentamisen suuntaviivat. Tämän pohjalta Kruunusillat-hankeen suunnittelijat ovat määritelleet värimaailman, johon etsittiin yhteistyössä Loimaan kiven kanssa sopivat kivet. Kaikki valitut kivet ovat CE-merkittyjä ja käyttökohteisiin soveltuvia.
Suomessa kivet nimetään sen mukaan, millä paikkakunnalla kiveä louhitaan. Kivilouhimoja on Suomessa viitisenkymmentä ja erilaisia louhittavia kivilajeja kolmisenkymmentä. Hakaniemessä käytetään Ristijärven harmaata, Viitasaaren vaaleaa ja Taivassalon punaista.
Ristijärven harmaa on tasarakeinen kivi, jota käytetään reunakivinä. Viitasaaren vaalea on karkeampirakenteinen vaaleanharmaa graniittikivi. Taivassalon punainen on perinteinen punainen graniitti. Lisäksi Kruunusillat-kohteessa käytetään pienempiä määriä Viitasaaren punaista ja Korpilahden vaaleanpunaista.
Käytännössä ikuinen materiaali
Helsingin kaupunki on käyttänyt jo pitkään rakentamisessa luonnonkiviä, mutta nykyään myös pienemmät kaupungit ovat päätyneet valitsemaan luonnonkiven, kertoo Paljakka.
Vaikka luonnonkivi on hankintahetkellä isompi investointi, sen pitkäikäisyys ja huoltovapaus johtavat siihen, että hankinta tulee lopulta kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Toisaalta kotimaisen luonnonkiven hintakin on modernien tuotantotapojen vuoksi laskenut ja kestää vertailun ulkomailta tuotuihin vaihtoehtoihin verrattuna.
– Kotimaisen kiven pienempi hiilijalanjälki on varmasti vaikuttanut siihen, että tilaajat ovat enenevässä määrin valinneet kohteisiinsa suomalaista luonnonkiveä. Vastuullisuus painaa valinnoissa entistä enemmän, toteaa Paljakka.
Helsingissä on paljon vanhoja kohteita, joissa on satoja vuosia vanhoja luonnonkiviä, jotka eivät ole menneet miksikään. Kun kunnallistekniikka on kehittynyt, luonnonkivet on vain revitty irti ja korjaustöiden jälkeen ne on voitu asentaa takaisin paikoilleen. Käytännössä luonnonkivi on ikuinen rakennusmateriaali.
Kivi ry toivottaa hyvää kesää!
KIVI ry (aiemmin Kiviteollisuusliitto ry) on vuonna 1938 perustettu Suomen ainoa luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö. Tämä on Kivi ry:n kvartaaleittain julkaistava uutiskirje, jossa jaamme tietoa suomalaisen kivialan kuulumisista.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1