Hyönteiset edistävät puutarhan monimuotoisuutta

Hyönteiset edistävät puutarhan monimuotoisuutta

Hyönteiset ovat tärkeä osa puutarhan elinvoimaisuutta. Niitä elää maan pinnalla, sen alla ja ilmassa. Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina. Lisäksi hyönteiset ovat oleellinen osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat oleellinen osa luonnon ravintoketjua ja varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Kun tuhotaan liian aktiivisesti tuhohyönteisiä, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on jo aiheuttanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamista. Jos torjuntaa tehdään, pitää silloin noudattaa tarkasti ohjeita ja torjua vain todelliseen tarpeeseen. Pienet lehtivioitukset esimerkiksi koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähäisempi määrä kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, kertoo Taulavuori.

Hyönteisten määrä vähenee

– Hyönteisten vähenemisen vaikutuksista muihin lajeihin on jo nähtävissä. Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla on puutarhan leppäpirkkopopulaatio pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Harmillista on, että ihan tuiki tavallisiakaan puutarhan hyönteislajeja ei tunneta edes lajiryhmänä saatikka lajeina ja moniin hyönteisiin suhtaudutaan heti joko vihamielisesti tai inhoten. Monet mieltävät pölyttäjiksikin vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta esimerkiksi marjasadon turvaamisessa tärkeitä ovat myös villimehiläiset ja kukkakärpäset.

 – Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta, luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Suositut hyönteishotellit

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta ihmisten pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä myös jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille.

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Nyt lajeja on noin 880, mutta Luoto ennustaa vuoden loppuun mennessä haitallisia ja tarkkailtavia lajeja olevan jo yli 1000.

Lisätietoja:

biologi Leena Luoto, flowerpecker@kolumbus.fi, puh. 050 525 6470

toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, puh. 040 745 3005.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna

Kuva:  Kimalaiset ovat tunnettuja hyötyhyönteisiä, jotka varmistavat satoa ja kasvien siementuotantoa. (Timo Taulavuori)