Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Rakentaminen » Helsingin yleiskaava – kestävyyttä, mutta myös rajuja muutoksia

Museovirasto

Helsingin yleiskaava – kestävyyttä, mutta myös rajuja muutoksia

Tiedote.
Julkaistu: 16.02.2016 klo 09:14
Julkaisija: Museovirasto

Helsingin yleiskaavaehdotus saa Museovirastolta sekä kiitosta että moitteita. Yleiskaava mahdollistaa kestävän ja hyvän kaupungin kehittämisen mutta sisältää myös kipeitäkin ristiriitojen nykyisen kaupunkiympäristön arvojen kanssa. Esimerkiksi Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö ja tiivis rakentaminen hävittäisi Malmin lentoaseman kansainvälisestikin merkittävät kulttuuriarvot.

Museovirasto toteaa 11.2.2016 lausunnossaan Helsingin kaupungille, että yleiskaavaehdotuksen periaate ensisijaisesti joukko- ja kevyen liikenteen toimivasta kaupungista on hyvä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurimaisemaan, rakennusperintöön ja muinaisjäännöksiin on kuitenkin selvitetty ja esitetty puutteellisesti.

Yleiskaava kohdistaa raskaita muutospaineita useisiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joiden arvojen tulee säilyä ja joissa muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa niiden kanssa.

Vartiosaarta ja Malmin lentoasemaa ei tulisi uhrata lähiörakentamiselle

Asuntotuotantoon osoitetusta Vartiosaaresta tulisi kerrostalolähiö pikaraitiotieyhteyksineen ja siltoineen. Saaren muuttaminen asuinalueeksi ajatellulla mitoituksella on olennaisessa ristiriidassa saaren kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja luontoarvojen kanssa.

Vartiosaaren kehittämisen lähtökohtana on oltava saarelle vakiintuneiden ja historiaan perustuvien käyttötapojen edistäminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä ja luonnonympäristö säilyttäen. Täydentävä rakentaminen on mahdollista, mutta jatkaen saarelle ominaisen rakentamisen perinteitä ja mittakaavaa, luonto ja maisema huomioon ottaen.
 
Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriperintö- ja luontokohteen sekä topografisesti eheän kokonaisuuden uhraaminen lähiörakentamiselle on lyhytnäköistä. Saari on valmis, kansainvälisestikin vetovoimainen kulttuuri- ja luontomatkailun kohde, kun sen saavutettavuutta ja palvelurakennetta parannetaan.

Malmin lentoaseman alue on visioitu tiiviisti rakennettavaksi urbaaniksi puutarhakaupunginosaksi, johon tulisi asuntoja jopa 25 000 asukkaalle. Malmi on valtakunnallisesti erittäin merkittävä varhaisen siviililentoliikenteen lentoasema, johon kuuluu rakennusten lisäksi koko lentokenttäalue kiitoratoineen. Terminaali on myös kansainvälisesti merkittävä, alkuperäisessä asussaan ja käytössä säilynyt modernismin merkkiteos.  Malmien lentoaseman arvoihin ovat kiinnittäneet huomiota myös kansainväliset toimijat, kuten World Monument Fund sekä viimeksi 2015 Europa Nostra Finland.

Ilmailukäyttö on ainoa keino turvata kokonaisvaltaisesti lentoaseman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Mikäli toiminta päättyy, on aluetta luontevinta kehittää avoimena virkistys- ja liikuntaympäristönä, pääkaupunkiseutua palvelevana harrastus- ja urheilumuotojen keskittymä. Lentokentän rakennukset, rakenteet ja avoimet ulkotilat antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Tiivis rakentaminen hävittäisi lentoaseman luonteen. Jos aluetta kehitetään osittain asumiseen ja muuhun täydennysrakentamiseen, tulee lentokentän kiitoratojen muodostama keskeinen avoin tila jättää aukio- ja viherympäristöksi. Kentän reuna-alueilla voi harkita täydennysrakentamista, jonka tulisi kuitenkin säilyttää ilmailuympäristölle ominainen väljyys ja avaruus. Mahdollisuuksia täydennysrakentamisen painopisteen siirtämiseksi lähialueille esim. Tattarisuon suuntaan tulisi tutkia.

Tiivistäminen vaatii malttia ja taitoa

Museovirasto ottaa lausunnossaan kantaa myös mm. kaupunkibulevardeihin ja kantakaupungin tiivistämiseen. Muutospaineita arvokkaille kaupunkialueille tulisi vähentää eivätkä viheralueet saisi merkittävästi kaventua tiivistävän rakentamisen myötä. Kaavaehdotuksen mukaan niin kuitenkin tapahtuisi esim. Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeillä. Kantakaupungin tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaatii malttia ja taitavaa sovittamista. Historiallinen matala keskusta ja merellisen silhuetin säilyttäminen on yksi kaavan myönteisistä tavoitteista. Tavoitetta voisi vielä tarkentaa siten, että Helsingin niemellä sijaitseva kantakaupunki rauhoitettaisiin korkealta rakentamiselta.

Museovirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota myös Pihlajamäen ja Herttoniemen ympäristöön osoitettuun tehokkaaseen rakentamiseen, joka vaikuttaisi merkittävästi niiden maisemaan. Puolustusvoimilta vapautuville sotilassaarille osoitettu maankäyttö soveltuu niiden kehittämisen lähtökohdaksi. Kaavakartalle on merkittävä myös Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhyke.

Museoviraston lausunto Helsingin uudesta yleiskaavasta on kokonaisuudessaan viraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6121

Lisätietoja antaa intendentti Elisa El Harouny, puh. 0295 33 6286, elisa.elharouny@museovirasto.fi

Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs