Betoniteollisuus: KHO:lta märkä rätti rakennusmateriaalialan naamalle

Korkein hallinto-oikeus piti 10.4.2015 antamallaan päätöksellä voimassa Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan Honkasuon alueen asemakaavan. Oikeuden mukaan viranomainen voi täten määrätä kaavassa myös piiloon jäävistä, esimerkiksi rakennuksen rungon materiaaleista.  

– On uskomatonta, että korkein hallinto-oikeus tulkitsee maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että kaavalla voidaan syrjiä kilpailevia rakennusmateriaaleja. Tämä tarkoittaa suoraan alan yritysten välisen kilpailun suitsemista. Ei turvallista, viihtyisää ja vähäpäästöistä kaupunkiympäristöä rakenneta sujuvasti ja kustannustehokkaasti vanhakantaisella ja ummehtuneella sääntelyllä, kritisoi Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 Honkasuon alueen asemakaavasta, jossa pientaloalueelle määrättiin rakennusten runkomateriaaliksi yksinomaan puu. Päätöksen perusteluiksi esitettiin materiaalien rakennusajan ympäristövaikutukset. Rakennusten ympäristövaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan niiden koko elinkaari huomioonottaen.  

– Olen todella huolissani suomalaisesta viranomaisvalmistelusta. Miten voi oikeusvaltiossa olla mahdollista, että kaavoittaja ottaa ilman perusteellista, tutkittua tietoa ehdottoman kannan rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen? On nimittäin mahdotonta osoittaa, että puu olisi automaattisesti muita materiaaleja parempi ympäristövaikutuksiltaan. Yksittäisenä esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi Suomen Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailun, jossa pienin koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki todettiin betonirakenteisella kerrostalolla, vaikka mukana oli myös puurakenteisia kerrostaloja.

Mattila varoittaa päätöksentekijöitä sinisilmäisyydestä. Hän muistuttaa, että puurakentamisen pakkokaavat vaikuttavat haitallisesti suoraan kotimaiseen työllisyyteen ja kansantalouteen, kun ulkomaisella tuonnilla aletaan korvata kotimaisia kivirakentamisen materiaaleja.

– Toivon vilpittömästi, että päätöksen tehneet ymmärtävät, mitä he ovat päättäneet. Nyt on esimerkiksi evätty asukkailta mahdollisuus rakentaa kaksikerroksisen talon toiseen kerrokseen kosteusturvalliset kivirakenteiset märkätilat. Terve kilpailu on edistänyt yhteisiä tärkeitä tavoitteita, kuten pyrkimystä asumisen kohtuuhintaisuuteen, tavoitetta tukea yritysten motivaatiota kehittää tuotteitaan ja asiakkaan oikeutta valita parhaaksi kokemansa ratkaisu. Syrjivällä kaavapolitiikalla vaarannetaan näiden kaikkien tavoitteiden saavuttaminen, Mattila toteaa.

Lisätietoja:

Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry
Puh. 0400 637 224