Vieraslajien torjuntaan heti kasvukauden alussa
Jättiputki, jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu ja monet muut Suomen luontoon kuulumattomat vieraslajit ovat nyt kasvukautensa kynnyksellä. Vieraslajin torjunta ja hävittäminen on syytä aloittaa tehokkaasti heti, kun kasvin taimi nousee maasta. Parhaita keinoja ovat niitto, peittäminen ja asianmukaisesti käytetyt torjunta-aineet.
Vieraslajit leviävät usein tehokkaasti ja tukahduttavat alkuperäiset lajit. Ne ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomen maaperällä elää arviolta jo noin 600 vieraslajia, joista suurin osa on kasveja.
Vieraslajit ovat levinneet maahamme ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Niillä ei ole usein luontaisia kilpailijoita uusilla esiintymisalueillaan, joten ne pystyvät valtaamaan elinympäristöjä syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit kuten jättiputki ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle.
Moni vieraslaji on tuotu alun perin Suomeen koristekasviksi, mutta se on päässyt riistäytymään kotipuutarhasta ympäröivään luontoon. Näin on käynyt esimerkiksi jättiputkelle, lupiinille ja kurtturuusulle, jotka valloittavat hyvää vauhtia suomalaista perinnemaisemaa.
Ilmastonmuutos edistää vieraslajien leviämistä Suomessakin. Kasvukauden pidentyminen antaa monelle sellaiselle lajille aikaa lisääntyä, jotka eivät ole ehtineet sitä ennen tehdä. Esimerkiksi loppukesästä kukkivat piiskut eivät ole ennen ehtineet kypsyttää siemeniä Suomessa. Pienet siemenet leviävät tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Keski-Euroopassa piiskut valloittavat jo pellon- ja metsänreunoja sekä joutomaata.
Jättiputkikin vielä tuhottavissa
Suomessa vieraslajien torjunta ja hävittäminen on eri arvioiden mukaan vielä mahdollista, jos toimiin ryhdytään heti ja tehokkaasti. Jopa jättiputki voitaisiin saada kuriin toisin kuin monessa Keski-Euroopan maassa.
Jättiputki onkin yksi uhkaavimmista vieraslajeista. Se valtaa tehokkaasti luontoa, aiheuttaa ihmiselle vaikeita, palovamman kaltaisia rakkuloita ja vähentää luonnon arvoa virkistyskäytössä.
Jättiputken leviäminen estyy parhaiten, kun sen tuhoaa jo taimena. Tehokkain ja edullisin keino on kitkeminen sekä glyfosaattia sisältävä torjunta-aine. Torjunta-ainetta kannattaa käyttää heti keväällä, kun taimet ovat 20-50 senttisiä ja torjunta-aineen ruiskuttaminen suoraan lehdille onnistuu. Uusintakäsittely tehdään noin kuukauden kuluttua, jolloin estetään uusien taimien itäminen. Jättiputki on sitkeä kasvi, joten sen entistä kasvualuetta on syytä seurata vielä muutaman vuoden ajan ja varmistaa, ettei uusia taimia kasva.
Kemiallinen torjunta-aine Roundup sisältää glyfosaattia. Glyfosaatti imeytyy kasvin lehdiltä juuriin estäen lehtivihreän tuotannon. Näin kasvi kellastuu ja kuihtuu juurakkoa myöten.
Oikein käytettynä Roundup ei jätä jäämiä maaperään, vaan glyfosaatti hajoaa maassa luonnon omiksi aineiksi eli hiileksi, vedyksi, typeksi, hapeksi ja fosforiksi.
Kuvateksti:
Jättiputki on yksi uhkaavimmista vieraslajeista. Sen torjuntaan on syytä ryhtyä heti kasvukauden alussa. Uusintakäsittely tehdään kesällä, jolloin estetään uusien taimien itäminen.
Lisätietoja:
Transmeri Oy
Tuotepäällikkö Laura Lukinmaa
Puh (09) 476 50 217
www. roundup.fi
Oy Transmeri Ab
Transmeri on asiantuntija elintarvike-, kosmetiikka-, hygienia- sekä pesu- ja puhdistustuotteiden markkinoinnissa. Toiminta perustuu pitkäjänteisyyteen sekä vahvoihin merkkituotteisiin. Monet nykyisistäkin päämiehistä ovat olleet Transmerin yhteistyökumppaneita jo yrityksen alkutaipaleelta lähtien: SC Johnson Wax vuodesta 1931 ja Chanel vuodesta 1933. Transmeri on myös aikoinaan tuonut Suomen markkinoille mm. Fairyn, Spick & Spanin, Airwickin ja Tampaxin.
Transmerin tuotanto- ja varastotoimintoinnot sijaitsevat Vantaan Piispankylässä, pääkonttori Espoossa. Omalle tuotannolle on tunnusomaista laaja tuotevalikoima ja lyhyet sarjat. Joustava tuotantotapa antaa mahdollisuuden myös erikoistuotteiden vientiin. Kokeneet kemistit tarkastavat raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden laadun Transmerin omassa laboratoriossa.
www.transmeri.fi
