Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Puutarha » Tienpientareen ihailtu lupiini on hyvin haitallinen vieraslaji

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Tienpientareen ihailtu lupiini on hyvin haitallinen vieraslaji

Tiedote.
Julkaistu: 26.06.2014 klo 09:41
Julkaisija: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Vieraslajit ovat kasveja, jotka eivät kuulu luontoomme. Ne kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset lajimme. Omat niitty- ja ketokasvimme ovat monin paikoin hävinneet taistelun vieraslajeja vastaan. Vahingollisimmat kasvit Suomessa ovat jättipalsami, jättiputki ja komealupiini.

– Lupiinin kohdalla ongelmana on sen kauneus. Monet ihastelevat lupiinin kukintaa tienvarsilla, vaikka se on erittäin haitallinen vieraskasvi, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Hannele Partanen.

Lupiinia ei saa kylvää pihoille

Lupiineja voi torjua varmistamalla, että sen siemenet eivät pääse leviämään.

– On erittäin tärkeää, että lupiinin siemeniä ei enää kylvetä pihoille ja omille kukkaniityille, Hannele Partanen korostaa.

Jokainen voi torjua lupiineja pieneltä alueelta katkaisemalla kukinnat ennen siementen muodostumista, jotta ne eivät pääse leviämään. Uudet ja pienet kasvustot voi myös kaivaa juurineen maasta. Menetelmä on työläs, mutta tehokas.

Laajoja lupiinikasvustoja voi pitää kurissa niittämällä säännöllisesti. Niittäminen täytyy tehdä ennen kuin siemenet ovat muodostuneet. Niittojäte tulee korjata pois, jotta maaperä ei rehevöidy liikaa.

Lupiinin hävittäminen on hankalaa, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia lupiineja useiden vuosien ajan. Lupiinien laajamittaiseen torjumiseen tarvitaan maanomistajien, kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Lupiinit eivät häviä, mikäli niitä torjutaan vain pieneltä alueelta tai jos vieressä rehottaa lupiinikasvusto siemenet kypsymässä.

Uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle

Vieraslajit ovat kulkeutuneet maahamme esimerkiksi rautateitse ja laivojen painolastivesien mukana. Myös ilmastonmuutos parantaa niiden mahdollisuuksia levitä Suomessa.

Kukkien ystävät ovat tehneet osansa vieraslajien leviämisessä istuttamalla niitä puutarhoihin koristekasveiksi.

– Vieraslajeja pidetään maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Kyseessä on asia, josta kannattaa olla huolestunut, Partanen painottaa.

Monet maa- ja kotitalousnaiset ovat tiedostaneet vieraslajiongelman. Kylien yhteiset niittotalkoot ja kasvien nosto juurineen muutaman vuoden ajan saavat luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan.

Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta

maaseutumaiseman ja luonnonhoidon kehityspäällikkö Hannele Partanen, hannele.partanen@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 040 527 7814

viestintäpäällikkö Silja Nousiainen, silja.nousiainen@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 040 526 8475

 

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valtakunnallisen neuvontajärjestön keskusjärjestö. Maa- ja kotitalousnaiset on yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa. Lähes 53 000 jäsenen ja noin 70 asiantuntijan Maa- ja kotitalousnaiset on vahva maaseudun kehittäjä. www.maajakotitalousnaiset.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs