Etelänjauhiainen on päivänpolttavin Suomen kasvihuonetuotantoa uhkaavista tuhoeläimistä. Etelänjauhiaisia livahtaa maahan syksyisin joulutähden taimien kyydissä ja aiempaa enemmän myös pitkin vuotta muiden kasvien mukana. Etelänjauhiainen vioittaa imennällään kurkkuja ja tomaatteja sekä levittää yli sataa kasvivirusta.
Tuhoojan leviäminen Suomeen pyritään torjumaan mahdollisimman tehokkaasti, ja maamme on määritelty etelänjauhiaisen suoja-alueeksi, josta laji on tavattaessa aina hävitettävä.
- Puutarha-alalla koetaan ongelmalliseksi se, että kasvinterveyssäännösten mukaisesti kukkatuottajille korvataan vain suorat hävittämiskustannukset. Välillisiä kustannuksia aiheutuu esimerkiksi toimitusten viivästymisestä ennen torjuntapäätöksen lopettamista tai jopa asiakkaiden menettämisestä viivästysten takia, kertoo MTT:n erikoistutkija Irene Vänninen.
MTT:n kolmivuotisessa hankkeessa tehty analyysi etelänjauhiaisen suoja-alueen kustannuksista ja hyödyistä osoitti suoja-alueen säilyttämisen kannattavan pitkällä tähtäimellä, jos on olemassa riski jauhiaisten leviämisestä kukkatuotannon lisäksi kurkun ja tomaatin tuotantoon. Lisäksi jauhiaisten levittämien virusten aiheuttama riski tukee suoja-alueen säilyttämistä, vaikka tätä riskiä ei analyysiin vielä sisällytetty.
Petopunkit torjumaan resistenttejä jauhiaisia
Tällä hetkellä tärkeintä on etelänjauhiaisen torjuntamenetelmien parantaminen koristekasvituotannossa, mutta samalla on valmistauduttava siihen, että laji leviää vihannestuotantoon.
Etelänjauhiaisen hävittämistä vaikeuttaa sen laaja
torjunta-aineresistenssi.
- Torjuntaa voi tehostaa biologisilla
keinoilla, kuten petopunkeilla. Biologinen torjunta voidaan yhdistää
systeemisesti käytettyyn imidaklopridi-torjunta-aineeseen, jolla ei näin
käytettynä ole voimakkaita haitallisia vaikutuksia petopunkkeihin,
kertoo Vänninen.
Kahtena syksynä toteutetuissa kokeissa petopunkkien ja torjunta-aineen yhdistelmä torjui etelänjauhiaiset paremmin kuin kumpikaan keino yksinään. Menetelmää kokeillaan MTT:n ohjauksessa vielä syksyllä 2010 kaupallisen mittakaavan jatkotutkimuksissa osana etelänjauhiaisen hävittämisohjelmia.
Tuhooja voisi levitä kymmenille tiloille
Etelänjauhiaisen leviämistä on tutkittu mallinnuksella, joka osoitti, että jos Suomessa olisi pysyviä jauhiaisesiintymiä ympärivuotisesti tiheän tuotannon alueella, laji voisi nopeasti levitä kymmenille tuotantotiloille.
Leviämismallia tarkennetaan parhaillaan MTT:ssä ansarijauhiaisen hallintaa koskevissa tutkimusprojekteissa. Ne käynnistettiin nimenomaan kehittämään valmiuksia etelänjauhiaisen vihannestuotantoon kotoutumisen varalta käyttämällä mallina toista Suomeen jo kotoutunutta jauhiaislajia. Jos ansarijauhiaisen hallintaa saadaan parannettua nykyisestään varsinkin Pohjanmaan kasvihuonekeskittymässä, jossa on paljon ympärivuotisia vihannestiloja, paranevat valmiudet hallita myös tiloille mahdollisesti pääsevää etelänjauhiaista. Etelänjauhiaisen suoja-alueesta ei tulisi siksi luopua ainakaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Muutokset etelänjauhiaisen B- ja Q-lajityyppien keskinäisissä runsaus- ja levinneisyyssuhteissa viittaavat siihen, että Q-tyypin jauhiaiset voivat ympärivuotisen vihannestuotannon olosuhteissa muodostaa suuremman ja vaikeammin hallittavan kasvinsuojeluriskin kuin B-tyypin laji. Q-tyyppi kestää korkeita lämpötiloja ja mahdollisesti myös lisääntyy viileissä lämpötiloissa paremmin kuin B-tyyppi. Euraasiassa Q-tyyppi on yleistynyt nimenomaan torjunta-ainekestävyytensä ansiosta B-tyypin lajin kustannuksella.
Virukset havaittava ajoissa
Suomessa on hankkeen ansiosta diagnostiset valmiudet tomaatin keltakäppyrälehtivirusten varhaiseen havaitsemiseen. Analyyseillä ei löydetty virusta Suomeen joulutähdellä saapuvista etelänjauhiaisista tai joulutähtien joukkoon kasvatuspöydille syöttikasveiksi asetetuista tomaatin taimista. Keltakäppyrälehtivirusten saapuminen Suomeen joulutähden tai joulutähdellä elävien jauhiaisten mukana onkin erittäin epätodennäköistä.
Jauhiaislevintäisten virusten tulo maahan voi olla kuitenkin todennäköisempää muiden kasvien kuin joulutähden mukana. Virusten varhainen havaitseminen Suomeen keväällä ja kesällä saapuvista kasveista ja etelänjauhiaisista on erittäin tärkeää. Sekä virusten että jauhiaisten leviämismahdollisuudet ovat kesäaikana paremmat kuin syksyllä ja talvella joulutähtien tuotantoaikana.
Hanketta on rahoittanut Nikolai ja Ludmila Borisoffin puutarhasäätiö vuosina 2008 - 2010. Hankkeen loppuraportti ilmestyy lokakuussa 2010 MTT:n Raportti-sarjassa.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Irene Vänninen, MTT, puh. (03) 4188 2580, [email protected]
Etelänjauhiaisen lajinimet
Etelänjauhiainen = Bemisia tabaci
Q-tyypin etelänjauhiainen = Asia
Minor - Middle East 1
B-tyypin etelänjauhiainen = Mediterranean
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1