Perinnöllisen lukivaikeusriskin omaavien vauvojen aivoissa syntyvät herätevasteet ennustavat heidän tulevaa lukemisen nopeuttaan yläkouluiässä, paljastaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen tutkimus.
Pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin kuuden kuukauden ikäisten lukiriskivauvojen aivoissa syntyviä herätevasteita puheeseen. Lisäksi selvitettiin aivovasteiden yhteyttä lukemisen taustalla oleviin taitoihin esikouluiässä ja lukutaitoon kahdeksannella luokalla.
Lukiriskivauvojen aivovasteet sekä erosivat kontrollivauvojen aivovasteista että ennustivat lukemisen nopeutta yläkouluiässä. Suurempi aivovaste vauvana oli yhteydessä sujuvampaan tuttujen esineiden nimeämisnopeuteen, äänteiden hahmottamiseen ja lukemiseen.
– Ennustevaikutus vauvojen aivovasteista yläkouluiän lukemisen nopeuteen välittyy esikouluiän tuttujen esineiden nimeämisnopeuden kautta. Jos sanojen löytyminen mielensisäisestä sanavarastosta takeltelee ennen kouluikää, todennäköisesti lukeminenkin on sen myötä myöhemmin takkuista, tutkija, FT Kaisa Lohvansuu toteaa.
Vauvoilla, joilla on riski lukivaikeuteen, epätyypillinen aivoaktivaatio puheeseen kielii puutteellisesta puheenhavainnosta. Tämä heikentää tehokkaiden yhteyksien kehittymistä mielensisäiseen sanavarastoon ja sitä kautta hidastaa nimeämis- ja lukemissuoritusta. Mielensisäisestä sanavarastosta haun sujuvuus on siis tarpeen sekä sujuvassa lukemisessa että nimeämisessä.
Perinnöllinen lukivaikeus eli dysleksia on yleisin oppimisvaikeus. Jos vanhemmalla on vakava lukivaikeus, on hänen lapsellaankin suuri riski kohdata lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia kouluiässä.
Puheääninä tutkimuksessa käytettiin epäsanoja eli sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Epäsanat sisälsivät joko lyhyen tai pitkän eli kaksoiskonsonantin, joiden eron havaitsemisen ja siten oikein lukemisen ja kirjoittamisen on aiemmin havaittu olevan dyslektikoille erityisen vaikeaa.
Tutkimus on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -tutkimusprojektia (LKK). Puolella projektiin osallistuneista lapsista oli perinnöllinen lukivaikeusriski.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Kaisa Lohvansuu, puh. 040 765 0684, [email protected]
Artikkeli on julkaistu online-versiona Neuropsychologia -lehdessä marraskuussa 2017 ja se ilmestyy painettuna versiona tammikuussa 2018.
Lohvansuu, K., Hämäläinen, J. A., Ervast, L., Lyytinen, H., & Leppänen, P. H. T. (2018). Longitudinal interactions between brain and cognitive measures on reading development from 6 months to 14 years. Neuropsychologia, 108, 6-12. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2017.11.018
Kuvassa: Vauvojen aivovasteita tutkittiin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen EEG-laboratoriossa. Kuvaaja Petteri Kivimäki.
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1