Temperamenttierot selittävät varhaisnuorten sosiaalisia taitoja ja ongelmia tunne-elämän ja käyttäytymisen hallinnassa, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa tutkimuksessa. Siinä tarkasteltiin noin 850 kuudesluokkalaisen nuoren hyvinvointia suhteessa nuorten ja heidän äitiensä temperamentteihin .
Tutkijatohtori Riikka Hirvonen ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa tunnistettiin varhaisnuorten joukosta neljä erilaista temperamenttityyppiä. Temperamentilla tarkoitetaan niitä yksilöllisiä piirteitä, jotka kuvaavat tyypillistä reagoimis- ja käyttäytymistyyliämme ja erottavat meidät muista.
Temperamentiltaan joustavat nuoret olivat ulospäinsuuntautuneita, heillä oli hyvä itsesäätelykyky oman toimintansa suhteen, eikä heillä ollut taipumusta esimerkiksi surumielisyyteen tai voimakkaisiin tunnereaktioihin esimerkiksi pettymyksiä kohdatessaan. Temperamentiltaan varautuneet nuoret muistuttivat joustavia nuoria, mutta he olivat vähemmän ulospäinsuuntautuneita.
Temperamentiltaan ristiriitaisten nuorten temperamenttia kuvasi alhainen ulospäinsuuntautuneisuus, heikko itsesäätelykyky ja taipumus voimakkaisiin kielteisiin tunnereaktioihin kuten ärtyneisyyteen ja surumielisyyteen. Keskimääräisen temperamenttityypin omanneet nuoret puolestaan olivat eri temperamenttipiirteiden suhteen keskitasoa.
Hirvosen ja kollegoiden tulosten mukaan temperamenttityypiltään erilaiset varhaisnuoret erosivat toisistaan myös sen suhteen, kuinka paljon ongelmia tunne-elämän ja käyttäytymisen hallinnassa nuoret raportoivat ja kuinka sosiaalisesti taitavia he kokivat olevansa. Temperamentiltaan joustavilla ja varautuneilla nuorilla oli muita nuoria vähemmän tunne-elämän oireita ja pulmia käyttäytymisen hallinnassa, ja he kokivat olevansa muita nuoria sosiaalisesti taitavampia.
Temperamentiltaan ristiriitaiset nuoret raportoivat sen sijaan muita nuoria enemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia sekä kokivat sosiaaliset taitonsa heikommiksi. Neljäs ryhmä, temperamentiltaan keskiverrot, koki olevansa tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien ja sosiaalisten taitojen suhteen keskitasoa.
Tutkijat havaitsivat, että varhaisnuoren temperamentin merkitys vaihteli riippuen siitä, miten samankaltainen se oli suhteessa hänen äitinsä vastaavaan. Temperamentiltaan joustavat ja varautuneet nuoret raportoivat vähiten ongelmia, mikäli myös heidän äitinsä oli temperamentiltaan joustava. Sen sijaan temperamentiltaan ristiriitaiset nuoret raportoivat muita nuoria enemmän ongelmia nimenomaan siinä tapauksessa, että heidän äitinsä temperamenttityyppi oli joustava.
– Temperamentiltaan ristiriitaisen varhaisnuoren ja joustavan äidin yhdistelmä on esimerkki temperamenttien heikosta yhteensopivuudesta, tutkijatohtori Hirvonen toteaa. Ristiriitainen ja joustava temperamenttityyppi ovat keskeisten piirteiden osalta toistensa vastakohtia, joten on mahdollista, että tämä vastakohtaisuus johtaa konflikteihin nuoren ja hänen äitinsä välillä.
Tutkimuksen tulokset korostavat yksilöllisten piirteiden merkitystä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien taustalla, mutta nostavat esiin erityisesti näiden yksilöllisten piirteiden merkityksen suhteessa ympäristöön.
– Sosiaalisia taitoja sekä tunteiden ja toiminnan itsesäätelyä opitaan vuorovaikutustilanteissa muiden ihmisten kanssa ja muiden antaman esimerkin avulla. Varhaisnuoren voi olla vaikea saada tällaista esimerkkiä vanhemmaltaan, jos he ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia tai jos vanhemmalla itsellään on vaikeuksia säädellä omaa käytöstään ja tunnereaktioitaan, Hirvonen summaa.
Tutkimus on osa laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta (www.jyu.fi/psychology/tikapuu), jossa seurattiin noin 850 keskisuomalaista nuorta sekä heidän vanhempiaan ja opettajiaan alakoulun kuudennen ja yläkoulun seitsemännen luokan ajan.
Hankkeessa on parhaillaan käynnistymässä uusi tutkimusvaihe, jossa seurataan samojen nuorten siirtymistä peruskoulusta edelleen toisen asteen koulutukseen. Osana uutta tutkimusvaihetta kehitetään ja testataan Nuorten KOMPASSI -mobiilisovellusta, joka pyrkii edistämään nuorten hyvinvointia, sosiaalisia suhteita ja elämän suunnitteluun liittyviä taitoja yksilölliset tarpeet huomioiden. Nuorten KOMPASSIN vaikuttavuuden tutkimusta rahoittaa Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Riikka Hirvonen, [email protected], p. 040 805 4237
Julkaisun tiedot:
Hirvonen, R., Väänänen, J., Aunola, K., Ahonen, T., & Kiuru, N. (painossa). Adolescents’ and mothers’ temperament types and their roles in early adolescents’ socioemotional functioning. International Journal of Behavioral Development. doi:10.1177/0165025417729223
Julkaisu on open access eli verkossa vapaasti luettavissa.
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1